Jyrki J.J. Kasvi: Itämaista tappajakanaa ja muita outoja eineitä
(Kosmoskynä 2/2004)
Kosmoskynän päätoimittaja 1/1989-4/1991
Onneksi Kosmoskynän nykyinen päätoimittaja Pasi Karppanen on todella sitkeä ja määrätietoinen ihminen. Tekstien puristaminen kirjoittajilta on aina vaatinut paitsi sitkeyttä myös valmiutta henkiseen väkivaltaan. Eivätkä entiset päätoimittajat ole kirjoittajina mikään poikkeus. Pasia ei käy kateeksi, jos kaikki vanhat kollegat ovat olleet yhtä hankalia tapauksia kuin minä.Pasin sinnikkyydestä oli myös se hyöty, että mieleen muistui eräs ystävien jo monissa muuttotalkoissa manaama pahvilaatikko, josta löytyi paitsi Kosmoskynän monistusoriginaalit omalta kaudeltani myös joukko arkistokappaleita sekä Suomen Tieteiskirjoittajien pöytäkirjoja. Nyt ne pääsevät vuosien harharetken jälkeen oikeaan osoitteeseen. Monistusoriginaaleissa on myös rasteroituja valokuvia, joille löytyy toivottavasti käyttöä. Valitettavasti kuvien originaalit on (toivottavasti) palautettu alkuperäisille omistajilleen.
TamConista Brightoniin
Tutustuin Suomalaiseen fandomiin puolivahingossa. Alkujaan äitini opetti minut lukemaan scifiä, mutta 1980-luvun alun kirjastojen anti oli pian loppuun kaluttu. Kotkan kaupunginkirjaston lehtisalissa oli kuitenkin osunut käsiin outo lehti nimeltä Aikakone. Myöhemmin sain Aikakoneesta lukea, että Tampereella oltaisiin kesällä 1985 järjestämässä tapaamista, johon olisi tulossa kaltaisiani scifi-harrastajia eri puolelta Suomea. Olin kokenut itseni harrastuksineni aika oudoksi linnuksi, mutta TKK:n Sähköosastolta löytyi mukaan toinen samanlainen outo lintu (jonka luokse menen muuten tänäkin iltana, yli 19 vuotta myöhemmin katsomaan nivaskan scifi-elokuvia kotiteatterissa putkeen).
TamCon meni osaltamme Tampereen yöjalassa, mutta sen verran tuli conissakin piipahdettua, että päätin seuraavaksi lähteä lahden yli Tukholmaan, SweConiin, jossa ehdin tehdä hieman enemmän tuttavuutta nimenomaan suomalaisten scifi-aktiivien kanssa. Muistona matkalta on edelleen bunkkauspaikkana käyttämäni retkeilymajan hätäuloskäytävän kyltti.
Vuoden 1987 WorldCon Conspiracy oli kuitenkin se tapaus, joka vakuutti minut lopullisesti siitä, että fandom on hauskaa ja fanit ihania. Interreilasin Brightoniin halki Euroopan ja saavuin perille päivää liian aikaisin, eikä minulle ollut vielä sijaa majatalossa. Onneksi törmäsin kaupungilla Johanna Sinisaloon ja Leena Peltoseen, jotka tiesivät, että heidän majapaikassaan on vielä vapaita huoneita. Samana vuonna Aikakone julkaisi ensimmäisen valitettavan harvalukuisiksi jääneistä scifi-novelleistani. *Voihan Rotta!* päätyi aikanaan sarjakuvaksi asti, mutta valitettavasti sekään ei ole saanut minua useammin motivoitua palaamaan töiden jälkeen näppäimistön ääreen. Tutkijana ja poliitikkona joutuu valitettavasti kirjoittamaan sormensa valmiiksi turvoksiin. Salaisena haaveenani on kuitenkin edelleen se ikioma scifi-romaani.
Gastronomisia kokeiluja
Matkan varrella päälle oli eksynyt Suomen Tieteiskirjoittajat ry:n t-paita ,ja löysin itseni pian myös yhdistyksen hallituksesta. Noista ajoista ei ole jäänyt mieleen niinkään muistoja scifi- kuin ruokaelämyksistä. Yhdistyksen hallitukseen kuului useampiakin sapuskanistejä, ja hallituksen kokoukset olivat usein todellisia gastronomisia elämyksiä.
Kaikki meillä kokoustettaessa tarjoilemani omat kokeiluni eivät tosin olleet niin onnistuneita. Hurjimpana jopa suomalaisten fanien Jumalten ruokia -keittomonisteeseen päätynyt Kasvin itämainen tappajakana, josta en todellakaan ole ylpeä. Olin yrittänyt korvata kookosmaidon kermalla ja mausteet olivat sitä 1980-luvun vakiovalikoimaa. Chiliä sentään sai, ja sitä oli keitoksessa sitten sitäkin enemmän. (Jos joltakulta vielä löytyy Jumalten ruokia ja viitsisitte monistaa sen minulle, olisin kovasti kiitollinen.)
Vuonna 1988 Atari ST:n julkaisuohjelmilla leikittely johti siihen, että tein ainoaksi jääneen oman fanzineni, Terminus Estin. Näihin aikoihin aloin myös auttaa Kosmoskynän silloista päätoimittajaa, Juha Salmista lehden käytännön tekemisessä, ja minun oli vuoden 1989 alussa helppo jatkaa Juhan työtä. Uskoakseni päätoimittajan vaihdos ei ole koskaan Kosmoskynän historiassa sujunut yhtä kivuttomasti.
Työtä helpotti se, että tein samaan aikaan Softari lehteä Nokia Datalle ja saatoin käyttää heidän työvälineitään myös Kosmoskynän tekoon.
Innostusta ja tekosyitäKolmeen vuoteen mahtuu 12 numeroa. Suurin ylpeyden aihe on numero 2/1990, Haagin Confiction-worldconia varten tehty englanninkielinen erikoisnumero, jossa esiteltiin paitsi suomalaista fandomia, julkaistiin Johanna Sinisalon Yövesi-novellin käännös: The Night Water.
Erikoisuutena mainittakoon numerossa 1/1991 julkaistu Elimäen tarkoitus, jolla on sama esikuva muttei mitään muuta yhteistä Hiidenheimon, Määttäsen, Nevanlinnan ja Roinilan Elimäen tarkoitus -kirjan kanssa. Todennäköisesti Kosmoskynän nykyinen päätoimittaja on kanssani samaa mieltä siitä mitä Helsinki (s.) tarkoittaa: ”Se Helvetin jäisen järven alapuolella sijaitseva loukko, jossa juttunsa myöhässä toimittavat sf-fanzineiden avustajat sovittavat syntejänsä.” Mutta mistä lienee juontanut juurensa Kivesvaara (s.) eli ”Feministisen sf-kirjailijan vasen polvi”?
Henkilökohtaisena tavoitteenani oli tarjota lukijoille vinkkejä ja ajatuksia kirjoittamisen tueksi. Olen esimerkiksi itse käyttänyt viime aikoihin asti paria tuolloin Kosmoskynään kirjoittamani artikkelin valokopioita, kun olen neuvonut ihmisille asia-artikkeleiden kirjoittamisen saloja. Näiden lisäksi Kosmoskynästä löytyi asiaa mm. prosessikirjoittamisesta ja tekstin psykologiasta.
Alkuun intoa ja ideoita riitti, mutta vähitellen silkka työn määrä alkoi syödä miestä. Yhä useampi Päätön kirjoitus alkoi pahoitteluilla ja selittelyillä siitä, miksi lehti on jälleen myöhässä ja miksi siitä puutuu se ja se artikkeli. Juttujen ja kuvituksen kinuaminen, tekstien perkaaminen, lehden taittaminen Venturalla ja postittaminen veivät aikaa opiskelulta ja perheeltä.
Etenkin kuvituksen kanssa teki välistä tiukkaa; vanhat lukijat voivat muistaa esimerkiksi avaruuspostimerkki-Kosmoskynän ja Rick Random -Kosmoskynän. Ja vaikka vuoden 1991 alussa sain avukseni seuran aktiivisimmista jäsenistä koostuvan toimituskunnan, vuonna 1992 oli aika siirtää viestikapula eteenpäin. Pitkään aikaan lehdelle ei kuitenkaan löytynyt pysyvää päätoimittajaa, vaan lehti siirtyi kiertävään päätoimittajuuteen.
Joka tapauksessa ja kaikesta huolimatta olen aina ollut iloinen ja ylpeä voidessani kirjoittaa CeeVeeheni rivin: Kosmoskynän päätoimittaja 1989-1991.
Jyrki J.J. Kasvi
Julkaistu Kosmoskynä 2/2004:ssä. Kuvat: Juhani Hinkkanen ja Jyrki Kasvi. WWW-versio: Pasi Karppanen. Kuvien ja tekstien copyright tekijöiden. Kaikki oikeudet pidätetään.