Timo Vesa Krooks: Saari
(Portti 2/98)
 
Timo Vesa Krooksin Saari (Portti 2/98) on modernia, arjesta lähtevää kauhua. Alun asetelma on tosin jo vanha klisee: nuoria aikuisia "Käpy selän alla" -tyyiin saarella kesälomaa viettämässä. Ja sitten nousee myrsky...

Krooksin novellissa on aivan liian pitkä johdanto, ennen kuin päästään varsinaiseen asiaan. Johdanto ei lisää juttuun mitään ulottuvuuksia, joten sen olisi voinut poistaa kokonaan. Mutta myrskyn jälkeen ovat jo vuodenajat ja aikakaudet sekaisin, ja hgwellsiläinen aikamatkailu saattaa alkaa:

 "Ajalle oli tapahtunut jotain. Se riensi.
 Aurinko jylisi taivaan poikki häikäisevänä tulijuovana, kaarsi kuin pyrstötähti idästä länteen. En ehtinyt edes kunnolla katseella seurata sitä. Se nousi uudestaan ja uudestaan idästä, kun kävelimme saaren halki. Päivät kestivät minuutin. Yöt toisen minuutin."

Novellin tunnelma paranee selvästi loppua kohden. Kirjoittaja on tavoittanut hitusen klassista "ihmeen tuntua", josta kiitos hänelle. Novellin loppu on oivallisesti em. tunnelman mukainen:

 "He pelkäsivät moottorin ääntä, outoa venettämme ja meitä. Nainen alkoi huutaa hysteerisenä, mies pudotti verkon ja otti käteensä pitkän keksin.
 Ymmärsin että emme olleet vielä kotona."

Vankkaa kirjoittamisosaamista, ja. 5.-7. sija Atorox-äänestyksessä, veikkaisin.
 
Pekka Sirkiä