Pauli Vinni: Ryyni
(Legolas 2/00)

Pauli Vinnin novellin Ryyni arvoitukselliselta kuulostavan nimen takana piilee ilmeinen selitys, jonka avautuminen tosin vaatii lukijalta muutamia perustietoja. Novelli on parodia, joka perustuu alkuperäisen Dyyni-trilogian ensimmäisen kirjan ensimmäiseen lukuun. Tiedättehän, tähän jossa vanha Bene Gesserit -noita tulee testaamaan nuorta Paul Atreidesia Arrakisiin lähdön aattona. Kehotankin niitä, jotka eivät Vinnin novelliin ole vielä tutustuneet, lukemaan ensin kyseisen Dyynin luvun uudelleen ja sitten vasta tämän tarinan. Näin novellin vitsit aukeavat lukijalle huomattavasti paremmin.

Suomen Tolkien -seuran jäsenlehden sivuilla kun ollaan, on tapahtumat novellissa siirretty Keski-maahan ja käsittely muuttunut huomattavasti maanläheisemmäksi. Huumori revitäänkin tarinassa nimenomaan siitä ristiriidasta, joka syntyy kun aristokraattisen juhlava avaruusooppera törmää tolkienilaiseen puolituismaailmaan. Etenkin Vinni huvittelee tarinassa puolituisten persoudella kulinaaristen nautintojen suhteen sekä näiden taipumuksella olla fyysiseltä olemukseltaan sangen... noh, sanottakoon nyt vaikka hyvinmuodostuneita. Tämä näkyy myös tarinan erisnimissä, Aavikkoplaneetta Dyynistä on tullut Nälkäplaneetta Ryyni, Atreidesin suvusta Atrim ja Gom Jabbarista Soppa Kauha. Frank Herbert pyörinee epäilemättä haudassaan...

Mitään varsinaista Suurta Kirjallisuutta Vinnin tarina ei ole, myönnettäköön se, mutta sen verran hilpeän näkökulman kirjoittaja on aiheeseensa löytänyt, että tarina onnistuu synnyttämään lukijassa parikin aitoa naurunhörähdystä. Ryynin arvioiminen tavanomaisin mittarein on sikäli hankalaa, että novellia lukiessa on selvää sen kirjoitetun nimenomaan pieneksi parodiaksi huumori-Legolasia varten, mistä johtuen sen arvioiminen samoilla mittareilla kuin monia kunnianhimoisempia tekstejä tuntuisi epäoikeudenmukaiselta. Tästäkin huolimatta moittisin novellia nimenomaan sen anteeksiantamattomasta lyhyydestä, pidempäänkin kun Bolgo Atrimen kieltämättä hilpeitä edesottamuksia olisi seurannut.

Pasi Karppanen