Boris Hurtta: Ahneiden puutarhat
(Portti 4/00)

On jälleen aika päästää irti bibliofiili Valdemar Rydberg ja hänen urhoollinen apurinsa Nils Hermelin. Tällä kertaa tähtäimessä on "Untamo Raakin" eli Mika Waltarin nuoruudenaikainen runokokoelma Lauluja Saatanalle ja nurkissa häärii vanhuuden peikon hampaissa kituva Astraali Veljestö.

Hurtan biblionovellit puhuttelevat erityisesti kirjojen keräilijöitä. Muut voivat lukea tekstejä omintakeisina seikkailukertomuksina, joissa on mukana jokin yliluonnollinen aspekti, mutta bibliofiileille ne ovat kaikuja sielun sisältä kumpuavasta kaipauksesta kirjoihin, ensipainoksiin, harvinaisuuksiin ja metsästämisen iloon.

Ahneiden puutarhat on Hurtalle tyypillinen tyylipuhdas mutta samalla vähäeleinen suoritus. Suosittaisin, että aiempina Rydberg -novelleja lukemattomat tutustuisivat ennen tätä novellia tuon kirjatoukkakaksikon aiempiin seikkailuihin vanhemmissa Porteissa.

Näistä olisi komeaa saada joskus kokoelma.

Shimo Suntila