Katja Salminen: Ladies only
(Finnzine 3/01)

Fan fictionia, fanien itsensä tuottamaa, tv-sarjoihin tai elokuviin perustuvaa fiktiota kirjoitetaan Suomessa tätä nykyä jo varsin runsaasti, olkoonkin että scifilehtien sivuilla tuota proosamuotoa ei ole vielä juurikaan nähty. Syykin tälle on selvä, fanficin kieli on englanti ja media Internet, missä tekstien on mahdollista tavoittaa laajemmat lukijajoukot kuin kotimaisten scifilehtien kautta ikinä. Mutta milloin Vapaassa galaksissa ilmestyisi ensimmäinen Star Wars -aiheinen novelli, jota Colosseumilla ruotia? Miten on, Shimo?

Vakavalla mielellä tehtyä fanficiä odotellessa onkin mielenkiintoista tutustua novelliin, joka lähestyy aihettaan jossain määrin huumorin pilke silmäkulmassa. Finnzine 3/01:ssä julkaistiin viimevuotisen Nova-voittaja Katja Salmisen sekä päätoimittaja Pekka Supisen välinen keskustelu, jossa muiden aiheiden ohella sivuttiin lyhyesti myös Star Warsia sekä Darth Vaderin hahmoa. Tähän liittyen lehdessä julkaistiin Salmisen kirjoittama novelli Ladies only, jonka keskipisteessä on nimenomaan Darth Vader.

Vaikka novelli saakin ohessa kollegaltani varsin kriittisen arvion, on Ladies only omasta mielestäni yksinkertaisesti kutkuttava novelli. Yksi taso perustuu jo siihen mihin fanficin viehätys laajemminkin eli elokuvista tuttuun kuvastoon, jota kirjoittajan on mahdollista hyödyntää. Tässä novellissa tuota kuvastoa edustavat tapahtumapaikkana toimiva Kuolontähti ja muu tuttu protokolladroideista lähtien. Toinen taso syntyy itse juonen käänteistä sekä lopun paljastuksesta (sic!) jota ei tässä yhteydessä kuitenkaan parane novellia mahdollisesti lukemattomille kertoa. Niin suuressa määrin loppuratkaisu tuohon yllätysmomenttiin nimittäin nojaa.

Itse en myöskään ole koskaan sanottavammin tutustunut Tähtien sodan ympärille rakennettuun oheiskirjallisuuteen, joten tilaisuus päästä kurkistamaan Darth Vaderin pään sisälle on kieltämättä kiehtova. Darth Vaderista muodostuu tarinan kuluessa todellinen, lihaa ja verta oleva ihminen, jolla on omat heikkoutensa ja kaikesta päätellen myös ripaus huumorintajua. Myös muuten tarina onnistuu tavoittamaan Darth Vaderin hahmosta jotain oleellista. Ei Ladies only kieltämättä mitään maailmoja mullistavaa kirjallisuutta ole, mutta tarpeeksi toimiva pätkä saadakseen hymyn nousemaan ainakin tämän lukijan kasvoille.
 
Pasi Karppanen

    * * *  
 
Olen tähän mennessä saanut lukea Katja Salmiselta poikkeuksellisen ansioitunutta novellimateriaalia, joten on yllättävää törmätä tällaiseen kankeahkoon fan fictioniin. Salmisen kieli on tietysti tässäkin tekstissä soljuvaa ja persoonallista. Ideakin on hauska, mutta kaikkiaan juttu on puolivillainen.

Ensimmäisenä pistää silmään oikoluvun unohtuminen: teksti vilisee pieniä virheitä. Seuraavaksi tuskastuin siitä, miten kliimaksi hukkaantuu Darth Vaderin pohdintojen alle. Loppuratkaisuun liittyy kysymyksiä, jotka eivät saa vastauksia: Miten teatteriseurue uskaltaa esittää numeronsa, kun tietää Vaderin olevan aluksella? Kun Vader nyt kuitenkin on niin peljätty ja kammottava?

Onko ylipäätään tarpeellista esittää Majuri Blochin ja esiintyjän välinen keskustelu ennen kuin loikataan Darth Vaderin näkökulmaan? Keskustelu eittämättä herättää lukijan uteliaisuuden, mutta yhtä hyvin nämä koukut olisi voitu sijoittaa Vader-osuuteen. Samalla olisi vältytty hienoiselta infodumppauksen vaikutelmalta.

Darth Vaderin päänsisäiset liikeradat eivät mitään suuria yllätyksiä tarjoa. Hetkittäin teksti tuntuu jopa väkinäisen syvälliseltä. Huippuhetki siis hiukan hautautuu Vaderin pitkällisiin itsetutkiskeluihin ja loppuselvittely tuntuu tarpeettoman perusteelliselta. Siitä huolimatta loppu tarjoaa hauskojakin tuokioita: "Naisista nouseva makeankarvas kenttä nielaisi hänet kuin hän olisi uponnut kuumaan suklaaseen." Koko jutussa on kevyen komediallinen vire, muttei kuitenkaan niin komediallinen, että tekstiä osaisi lukea silkkana huumoripläjäyksenä.

Epäilemättä Salminen on kirjoittanut tämän tekstin kieli poskessa ja muihin tarkoituksiin kuin novellitaiteen ikimuistoiseksi helmeksi. Silti viilaaminen olisi ollut paikallaan.
 
Sari Peltoniemi