Natalia Laurila: Muoripirun kauppakilta
(Spin 4/02)
 
Natalia Laurila voitti Muoripirun kauppakilta -novellillaan vuoden 2002 Nova-kilpailun. Tämä ei hämmästytä, sen verran omaperäistä ja näppärää fantasiaa novelli esittelee.

Tarina tapahtuu merellisessä maailmassa ja ajassa, johon kuuluvat niin loitsut kuin suuret antennit, jotka saavat kotiteatterit näyttämään ulkomaisia ohjelmia. Matriarkat pitävät jöötä: Pyhä Kuningatar merivartiostoineen koettaa hallita valtakuntaa ja muoripiru, Järjenviejä Rikas, puolestaan johtaa salakuljettajasukuaan kovalla kädellä. Maaginen taitokin siirtyy naiselta toiselle, "eivät sitä pojat opi".

Maailma kuvataan varmasti ja selittelemättä niin, että koko kuva näyttää uskottavalta ja oikealta. Nimistö, merenkulku ja loihtiminen tuovat mieleen viitteitä Ursula LeGuinin Maameren tarinoihin, mutta monella tapaa Laurila LeGuinista myös erottautuu. Esimerkiksi Laurilan henkilöt ovat kovin arkisia ja inhimillisiä, jopa raadollisia. Heidän loitsujensa tarkoitukset eivät ole yleviä vaan yksinomaan käytännöllisiä.

Muutenkaan heillä ei ole taipumusta tähdätä juuri muunlaisiin päämääriin kuin mahdollisimman vauraaseen hyvinvointiin – ja tarkoitus pyhittää keinot. Poikkeus tässä joukossa on muoripirun miniä, Kaunotar Rikas, mutta hän ei ole mikään sankarihahmo vaan pikemminkin koominen henkilö, tarinan blondi. Kaikesta tästä huolimatta novellin sävy ei ole tylyn kyyninen, sillä huumekauppiaskin rakastaa lujasti sukuaan.

Tarinan kertoja on muorin toiseksi vanhin poika, Viesti Rikas. Hän käyttää kevyesti itämurteella sävytettyä kieltä niin kuin myös muut henkilöt dialogissa. Tämä saattaa kuulostaa keinotekoiselta kikkailulta, mutta osoittautuu mainioksi tehokeinoksi. Kielen kautta novellin henkilöt muodostuvat rehevämmiksi kuin fantasiassa keskimäärin. Hehän puhuvat niin kuin ihmisillä on tapana eivätkä lausahtele jylhiä totuuksia isoilla kirjaimilla ja heittomerkeillä varustettuna. Muutenkin novellin vahvuus on merkillisen taitavassa tavassa naittaa aito fantasia ja perisuomalainen kerrontatapa. Syntyy omalaatuinen, raikas ja mieleenjäävä liitto.

Kovin jäntevää kaarta novelliin ei rakennu; kaikenlaista vain tapahtuu ja Viesti Rikkaan maailmasta näytetään mielenkiintoinen ja mehevä siivu. Juttu ei siis vaikuta erityisen novellimaiselta ainakaan perinteisessä mielessä, vaikka matriarkka-linjan jatkumista voinee jonkinlaisena läpikulkevana lankana pitääkin.
 
Sari Peltoniemi