A.J. Niskanen: Korventajat
(Kosmoskynä 4/02)Opettaja Karttusen koulumatkan varrella on tehdasalue, joka haisee. Korventajat on tilattu paikalle polttamaan hajut pois. Katoaako samalla jotain muutakin?
En mielelläni olisi mieltänyt tätä novellia juuri miksikään. Se oli vaivalloinen lukea, oli vaikea nähdä, mitä se missäkin kohdassa halusi sanoa. Silti on tunnustettava, että tässä on jotain. Scifiksi tai fantasiaksi en tätä ensimmäiseksi mieltäisi, vaikka lähitulevaisuuden pahoinvoivan Suomen reuna-alueelle tapahtumat näyttäisivätkin sijoittuvan.
Novellin tunnelma on kummallinen sekoitus karehtivaa hymyä ja tuhoa enteilevää pasuunansoittoa. Lisävärinsä luo kieli, joka on omaleimaista. Kielessä on mukana jokin murteellinen pilkahdus. Minulla ei esimerkiksi ole mitään käsitystä, mitä "loihakka" saattaisi tarkoittaa.
Lauserakenteet ovat välillä aika kimurantteja. On selvästi nähty vaivaa, että ne on saatu tähän muotoon. Esimerkiksi mainittakoon: "Menetelmä päästä eroon oli aina sama ja päteväksi havaittu olipa kyseessä rakennus, ihminen tai ajatus: eristäminen, hylkääminen". Herää kysymys, kannattiko. Lukija väsyy nopeasti tavaamaan samoja lauseita moneen kertaan.
Muutamassa paikassa kieli töksähtää tahattomammin tai mukaan on lipsahtanut pieni logiikkavirhe. Aivan novellin alussa opettaja kävelee vahtimestarin ohi: "-Kuvottavaa! vahtimestari lausahti jo ohi mentyään." Tällaiset epäselvät kohdat saavat lukijan hyvin varautuneeksi tekstiä kohtaan.
Tarina itsessään vaikuttaa allegoriselta. Tulee mieleen kysymys, että mikä on sellainen ongelma, ettei siitä voisi suoraan kirjoittaa. Eikö aihetta kiertelemättä lähestymällä saataisi aikaan myös vahvempaa fiktiota? Hajujen polttaminen nostaa etsimättä mieleen muistuman Ray Bradburyn Fahrenheit 451:n kirjojen poltosta ja olen näkevinäni muitakin yhtymäkohtia tarinoiden välillä.
Siitäkin huolimatta, että lukukokemus oli kaikkea muuta kuin mukaansa tempaava tai innostava, on myönnettävä, että tarina herätti ajatuksia. Korventajat tuskin jaksaa kiinnostaa suurta scifiyleisöä, johon itsekin selvästi kuulun. Novelli ei ole tarpeeksi viihdyttävä eikä siinä ole briljantteja tieteisideoita tai vauhdikasta meininkiä.
Jarmo Karonen