Benjamin Bainton: Varjoteatteri
(Legolas 4/04)
Scifiä, fantasiaa, spefiä vai muuten vain omituista? Varjoteatterista on vaikea sanoa. Se voi olla yhtä hyvin elämän vertauskuva kuin sekava happotrippikuvitelma. Tai ehkä novellin asiat tapahtuvat päähenkilölle ihan oikeasti. Mikään tekstissä ei oikein vihjaa, miten novelli pitäisi tulkita.
On valkoinen huone ja sen keskellä henkilö nimeltä Däjken. Hän keskustelee erilaisten huoneeseen tulevien varjojen kanssa. Mistä on kysymys? Onko hänet vangittu? Olemmeko me hänen päänsä sisällä? Ovatko varjot hänen persoonallisuuksiaan? Mahdotonta sanoa, kun vihjeitä ei todellakaan ole. (Tai jos on, niin minä en huomannut niitä.)
Varjoteatterin kielessä ei ole suuremmin moittimista ja teksti kulkee jouhevasti eteenpäin. Lauseet ovat aika lyhyitä, mikä ei suinkaan haittaa, vaan päinvastoin antaa novellille iskevän, pelkistetyn tyylin. Pari heikkoa ilmaisua silmään kyllä tarttui. Esimerkiksi "Däjken näki olennon haikeana, lähes surullisena" kuulostaa aika puisevalta. Lauseenvastikkeiden käyttökin vaatisi vielä vähän harjoittelua.
Novelli kieltämättä herättää syvällisiä ajatuksia, mikä on aina positiivinen asia. Mutta sitäkin enemmän se herättää ärtymystä. Tekstissä saisi olla enemmän jotain konkreettista, jotain mihin tarttua. Nyt se jää kuin tarinan varjot ilmaan roikkumaan, eikä ole mitään mitä koskettaa. Se on turhauttavaa ja altistaa kaiken lisäksi ylitulkinnalle: ehdin jo hetken aikaa ajatella Däjkenin olevan viittaus Erich von Dänikeniin, jolloin novelli näyttäytyi jo varsin omituisessa valossa…
Vastatakseni alussa esittämääni kysymykseen en ole ihan varma, onko fantasia- tai scifilehti oikea julkaisukanava tälle tarinalle, sillä fantasialle ja scifille tyypillisiä piirteitä ei tarinassa ole. Varjoteatteri on niitä novelleja, joista toiset saavat irti kaikenlaista ja toiset eivät juuri mitään. Jotta saisitte jonkinlaisen käsityksen Varjoteatterista ajatelkaa, että Samuel Beckett ja Franz Kafka tekisivät yhteisen novellin, jonka ohjaisi Vincenzo Natali. Siinä teille.Aleksi Kuutio