Kulmakaupungit  


Kuutioplaneetan sivut eivät muodosta keskenään täydellisiä 90 asteen kulmia, vaan särmät ovat kaikki pyöristettyjä, pyöristyskulman vaihdellessa alueittain vajaasta kilometristä useampiin kilometreihin. Tarkkaa syytä tälle seikalle ei tiedetä, lähinnä on arvailtu Rakentajien itsensä käyttäneen särmiä jonkinlaisina tarkkailukäytävinä, joilta käsin näiden on ollut mahdollista tutkia elämää kullakin kuution sivulla.

Varsinkin seuduilla, joilla pyöristyskulma on laajimmillaan, on tämä saanut aikaan särmien ja eritoten kärkien muodostmisen strategisesti äärimmäisen tärkeiksi alueiksi.
Puolustautumismielessähän lähellä oleva horisontti on äärimäisen vaarallinen, sillä vihollisen on mahdollista koota sen taakse vaikka kuinka suuri armeija ilman, että viereistä sivua asuttavalla kansalla on siitä aavistustakaan.

Hallitsijat ovat eri aikoina pyrkineet ratkaisemaan tämän ongelman pääasialisesti kahdella eri tavalla. Toinen näistä on ollut pyrkimys ulottaa valtakuntannan rajat juuri sen verran kulman yli, että valloitusuhka ei ole enää ollut ajankohtainen. Tämä on puolestaan saanut aikaan sen, että planeetan kulma- ja kärkialueet ovat aina olleet hyvin levottomia seutuja.

Toinen ja kuten historia on osoittanut, ei suinkaan ensimmäistä possulkenut keino valtakunnan turvallisuuden takaamiseksi on ollut korkeiden, taivaita hipovien tähystystornien rakennuttaminen särmien ja kärkien tuntumaan.  Tästä johtuen useimmat kuution vanhimmista (meteorin iskun jälkeisistä) linnoituksista ja näin ollen myös kaupungeista ovat sijainneet nimenomaan särmien ja kärkien alueella

Kuten kaikista säännöistä, on myös tästä olemassa oma poikkeuksensa. Eräs planeetan historian tuntema hallitsija ratkaisi puolustuskysymyksen rakennuttamalla särmän tuntumaan valtavan, lähes kärjestä kärkeen kulkevan muurin. Tämä hanke oli kuitenkin niin mittava, että se tyhjensi valtion kassan ja jätti valtakunnan suojattomaksi sen selustasta tulevaa hyökkäystä vastaan. Kohtalon ironiaa. Nykyisin tuo mahtava valtakunta on jo historiaa ja vain tuhansia kilometrejä pitkän muurin rauniot muistuttamassa sen olemassaolosta.

Torniprojektien kunnianhimoisuus on toisaalta aina riippunut kaupunkia kulloinkin asuttaneen kulttuurin teknisestä kehitystasosta. Toisin sanoen, mitä kehittyneempi kulttuuri, sen korkeampia tähystystorneja sen ollut mahdollista rakentaa. (Vrt. huimimmat keskiaikaiset katedraalihankkeet.) Toisaalta, mitä korkeammista torneista on ollut kyse, sen ohuempi ilma on niiden huipulla ollut, mikä seikka puolestaan on edellyttänyt erinäisten teknisten innovaatioiden kehittämistä.

Tämä seikka on lyönyt leimansa myös kuutiolaiseen arkkitehtuuriin muuten ja korkeat, neulamaiset, taivaita hipovat tähystystornit ovat aina kuuluneet osana etenkin kuutiolaisten ihmiskaupunkien arkkitehtuuriin. Tällöin torneilla ei luonnollisesti enää ole ollut alkuperäistä funktiotaan, vaan ne ovat säilyneet kaupungeissa melkeinpä puhtaana muotoaiheena.

Tämän voi sanoa etenkin niistä kultuureista, jotka ovat kehittyneet nimenomaan sivujen keskusalueilla, missä näkyvyyttä ei haittaa edes planeetan pinnan kaartuminen. Näissä kulttuureissa sellainen asia kuin "tähystystorni" on ollut melkeinpä tuntematon käsite ja kun neulamaisia torneja on näillä alueilla kaupunkeihin rakennettu, on piirre omaksuttu nimenomaan lainatavarana muista kulttuureista.

Loogisesti tarkasteltuna nimenomaan kuution sivut ovatkin olleet parhaita seutuja linnoitusten ja näin myös kaupunkien rakentamista ajatellen. Suurimmat vesialueet sijaitsevat useimmiten kuution keskusalueilla, näkyvyyttä ei rajoita planeetan pinnan kaartuminen ja mahdolliset viholliset (puhuttaessa nimenomaan tilanteesta missä kutenkin sivua asutti vielä eri laji) ovat mahdollisimman kaukana.

Huomioita ja kysymyksiä:
 


 

Takaisin Kuvitteellisen maailman yhteenveto-sivulle