Briitta Hepo-oja: Sydämiä seireeneille
Kansi: Tuuli Juusela
Otava 2020, 346 s.
Briitta Hepo-ojan neljäs romaani Sydämiä seireeneille on jatko-osa vuonna 2019 julkaistulle fantasiaromaanille Suomea lohikäärmeille, joka voitti Topelius-palkinnon vuonna 2020. Molemmat teokset ovat nuortenkirjoja, joissa päähenkilöt ovat aikuisuuden kynnyksellä. Teokset sopivat vanhemmillekin lukijoille erinomaisesti.
Sarjan ensimmäinen osa esittelee vaihtoehtoisen, lähes dystooppisen, kahtiajakautuneen Suomen: Etelä-Suomessa sijaitsevat Helsinki sekä pääkaupunki Turku, pohjoista kutsutaan Botniaksi. Suomea lohikäärmeille sijoittuu Etelä-Suomeen, mutta Sydämiä seireeneille vie lukijansa mystiseen ja pelottavaan Botniaan, josta kukaan ei tunnu tietävän hurjia huhuja enempää. Monarkistinen Suomi on hyvin erilainen verrattuna meidän tuntemaamme Suomeen, eikä kahtiajako ole ainoastaan maantieteellistä: Hepo-ojan luoma maailma on kuningaskunta, jossa säätyjako on tiukka ja selkeä. Osa maan kansalaisista kuuluu aatelistoon, osa puolestaan selvästi köyhempään luokkaan.
Sydämiä seireeneille alkaa suoraan siitä, mihin edellinen osa loppui: prinsessa Freija on murhattu, Lynx on menettänyt ritarinarvonsa ja varallisuutensa, mustasukkainen aatelisnoita on kironnut Timin muistinmenetysloitsulla, eikä Tim enää muista ihastustaan Lynxiä. Lynx ei kuitenkaan suostu taipumaan Timin loihtineen noidan tahtoon, vaan päättää lähteä Botniaan etsimään toista noitaa, joka voisi perua Timin kirouksen. Kun Lynxin ritari-isosisko Fox kuulee pikkusiskonsa karanneen pohjoiseen, päättää hän lähteä itsepäisen sisarensa perään yhdessä ystävänsä Franzin kanssa. Pelastusoperaatioon osallistuvat myös Tim yhdessä entisen tyttöystävänsä Astridin kanssa. Erikoinen retkikunta matkaa halki Botnian tavoitteenaan löytää Lynx – ennen kuin on liian myöhäistä.
Teoksen viehätys piilee sen maailmassa. Tutusta tulee tuntematon: meidän tuntemamme Suomi ei olekaan enää tuttu ja turvallinen, vaan jännittävä ja erilainen. Kaupungit ovat siellä missä ne oikeastikin ovat, mutta lukija ei voi tietää, mitä kaikkea tarinan hahmot joutuvat matkallaan kohtaamaan. Fantasiamaailman Suomi on mystinen, ja siitä lukisi mielellään lisää. Vaikka tarinan maailma ja hahmot on rakennettu erinomaisesti, jää silti olo, että tiivistunnelmainen juoni kiirehditään loppuun. Maailman täysi potentiaali ei pääse oikeuksiinsa, sillä se jää hieman etäiseksi. Monarkistinen Suomi on herkullinen lähtökohta rajat ylittävälle rakkaudelle, mutta tarinan romanssi ei sekään pääse täyteen vauhtiin. Ehkä saamme lukea vielä kolmannen osan, joka räjäyttää koko potin? Ainakin toivon niin.
Kertojia on tarinassa kolme: Lynx, Tim sekä Lynxin sisko Fox. Näkökulman vaihtelut rytmittävät kerrontaa ja pitävät jännitystä yllä. Kaikilla kertojilla on oma persoonallinen äänensä. Hahmot jatkavat kasvuaan siitä, mihin edellisessä osassa jäätiin. Pidän siitä, että Foxin hahmo saa tässä osassa edellistä enemmän tilaa. Hahmojen välinen dialogi on kirjoitettu osin puhekieliseksi, mikä on toimivaa. Päähenkilöt ovat kaikki nuoria aikuisia, jolloin eläväinen puhe tekee hahmoista entistä uskottavampia. Kieli on terävää, kekseliästä ja helppolukuista.
Teoksen fantastiset elementit on rakennettu erinomaisesti, jolloin noitia, lohikäärmeitä, haltioita sekä pelottavia seireeneitä tarjoileva maailma on helppo hyväksyä. Etenkin Timin mukana kulkeva lohikäärme, joka valitettavasti on jatko-osassa edeltäjäänsä pienemmässä roolissa, on täydellisen sympaattinen ja hauska tyyppi, joka ihastuttaa topakalla luonteellaan. Sydämiä syövät seireenit puolestaan tuodaan mukaan salakavalasti ja yllättävällä tavalla. Niiden hahmossa yhdistellään myyttejä kekseliäästi, vaikkakin hieman suppeasti – olisin mielelläni syventynyt olentoihin vielä tarkemmin. Fantasiaelementeissä käytetään oivaltavia yksityiskohtia, jotka tuntuvat mukavan raikkailta.
Sydämiä seireeneille on seikkailunmakuinen fantasiatarina, joka kertoo kiinnostavalla tavalla yhteiskunnallisista teemoista, esimerkiksi luokkaeroista ja vallasta. Teoksen muita keskeisiä teemoja ovat nuortenkirjoissa tyypillisesti käsiteltävät erilaisuus, kasvaminen sekä rajoja rikkovat ihmissuhteet. Teos käsittelee myös yhteiskunnassa ilmenevää eriarvoisuutta sekä syrjintää, joka esitetään ihmisoikeusloukkausten uhreiksi joutuneiden noitien kautta. Romaanin loppu antaa lukijalle toivonkipinän jatkosta – kolmas osa kruunaisi koko komeuden.
Kirjasta on saatu kustantajalta e-kirja arvostelukappaleena.
Kirjoittaja on kirjallisuustieteen maisteri ja kirjoittamisen opettaja, joka jakaa lukukokemuksiaan Instagramissa nimimerkillä @kirjajuttuja.