Maailmanloppu ei tullut hiljaa, saati vaivihkaa. Se tuli hetkessä, joka mahtui sydämenlyöntien väliin.
Relativistisilla nopeuksilla tapahtuvien törmäysten voimaa on vaikea käsittää. Kappaleiden lähestyessä valonnopeutta niiden käyttäytyminen rikkoo käsityskykymme rajoja, eikä kyseessä ole niinkään materian törmääminen materiaan, vaan pikemminkin kahden kvantti-ilmiön yhteenkietoutuminen. Aluksen ja Maan muodostavat hiukkaset olivat jo auttamatta lomittuneet toisiinsa, kun niiden liikkeellepanema syiden ja seurausten ketju alkoi. Törmäyksen lähettämät fotonit hohtivat hetken moninkertaisesti aurinkoa kirkkaampana, ja tulevien sivilisaatioiden astronomit kirjaavat kosmisen ilmiön, jolle kukaan ei keksi selitystä.
Valovallin rikkominen oli kiistatta ihmiskunnan suurin saavutus. Paluumatka jäi kuitenkin vähemmälle huomiolle lennonjohdon juhliessa läpimurtoa, eikä pilkkuvirhe jarrutuslaskelmissa kiinnittänyt kenenkään huomiota.