He meloivat suola kielellä, kunnes ruuhi karahti santaan. Aikuiset hyppäsivät veteen ja vetivät kovertamansa rungon hietikolle. Meri oli lämmin kuten ilma, ranta kuin toinen ranta.
Tämä saari oli näyttänyt erilaiselta: jumalten viitat olivat kangastaneet kivikasojen keskellä.
Randa tunsi piirrokset ja tarpoi edeltä. Dannah puristi lasta rintaansa vasten ja taivalsi perästä.
Viitta tolppineen kohosi heidän yläpuolelleen. Siihen oli piirretty viivojen päällä kävelevä tikkumies. Randan tutkiessa piirrosta Dannah tyynnytti lapsen antamalla tälle rintaa.
Aurinko siirtyi. Tikkumies askelsi sinne, minne viitan kapeneva varjo osoitti. Randa nousi seisomaan, ja Dannah kiitti jumalia.
Perhe palasi rannalle.
He meloivat, kunnes ruuhi karahti makean veden saaren santaan.
Raapale löytyy myös 1.10.2021 ilmestyvästä Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry:n novelliantologiasta Aurinkosydän – kaikuja paremmista tulevaisuuksista.