Varasto
 

Heikon painovoiman alueet

Reunamuurit ovat vain yksi mahdollisuus, itse asiassa sama saataisiin aikaan jo pelkästään painovoiman muutoksilla, ja mehän olemme jo sopineet, että ainakin siihen kuution rakentaneilla oli teknologiaa (eli keinopainovoimat eri sivuilla). Jos painovoiman hallinta on kyllin kehittynyttä voisivat kuutionrakentajat luoda painovoimakuplia, joissa olisi kokonaan oma painovoimansa ja kaasukehänsä. Kun kuplan ympärillä on kehämäinen, hyvin heikkopainovoimainen alue, estää tuo painovoimaero kuplan kaasukehää sekoittumasta tuon heikon painovoiman ulkopuolella olevaan ns. Normaalipainovoiman omaavan alueen kaasukehään.

Jos sivuille hakutaan erilaiset kaasukehät riittänee siihen se, että tuolla sivun pyöristyskulmalla on merkittävästi heikompi painovoima, jolloin painovoimaero estää kaasukehiä sekoittumasta, sillä tuohon heikompaan painovoimaan ei juurikaan muodostu kaasukehää (olettaen tietysti, että tuo heikomman painovoiman alue on riittävän laaja, jotta painovoimaero kykenisi kompensoimaan ilmanpaine-eron). Luonnollisimmalta tuntuva tapa erottaa erilaiset elinympäristöt on kuitenkin mielestäni se, että ne sijoitetaan eri sivuille. Jos jossain olisi, sanotaanko vaikka sata metriä halkaisijaltaan oleva hyvin heikon painovoiman alue keskellä normaalipainovoimaista aluetta, niin mitä tapahtuisi? Olisiko tuo alue kuin suuri itseriittoinen jättiläispumppu, johon ilmanpaine koko ajan työntäisi ilmamassoja ja painovoima taas repisi niitä pois? Jos oletetaan, että tuo ympyrä olisi kulumiselle alttiilla maaperällä, niin kaivaisiko tuo ilmapyörre paikalle syvänkin kolon?
 
Suurvuosista

Paitsi akselinkallistuman, saattaisi meteorin iskulla on vaikutuksia kuution olosuhteisiin myös radan epävakaisuuden kautta. Kuution radassa saattaisi toisin sanoen esiintyä jonkinasteista huojuntaa, jonka vaikutuksesta myös vuodenajoista muodostuisi huomattavasti säännöttömämpiä. Talvi saattaisi tällöin olla tiettynä jaksona hyvinkin lämmin ja tiettynä toisena jaksona hyvin kylmä. Se, miten pitkistä jaksoista on kyse, johtuisi puolestaan huojunnan asteesta. Kuutiolla saattaisi toisin sanoen olla olemassa "suurvuosia" joiden kuluessa tietyt alueet kuutiolla muuttuvat hyvin kuumiksi ja kausia, jolloin nuo alueet ovat talven kourissa jopa useampia vuosia peräkkäin.

Vaikka tämä malli tarjoaisikin kieltämättä varsin mielenkiintoisia spekuloinnin mahdollisuuksia, on se ainakin toistaiseksi jätetty kuution kehittelyssä syrjemmälle. Tämä on tehty yksinomaan selvyyssyistä, niin moni muukin asia on kuutiolla edelleen auki. Eräs syy jättää idea epävakaan radan aikaansaamista vaikutuksista syrjään on  toisen, hyvin samantapaisen idean eli kaksoistähtijärjestelmän toisen komponentin etääntymisen planeetasta (kts. lisätietoja) mukana olo. Näillä kahdella ilmiöllä kun näyttäisi ainakin päällisin puolin tarkasteltuna olevan varsin samantyyppiset vaikutukset.
 
Puolipallomeri

Planeetan tiedemiehiä tuo puolipallomeri tosin kiehtoo ja sen jälkeen kun planeetan painovoima todetaan keinotekoisella tavalla aikaansaaduksi, ei luultavasti mene kauaakaan "rautameteoriteorian" syntymiseen ihmisten tiedeyhteisön piirissä... Ottaen huomioon ihmisten teknologian nykyisen tason tämän havainnon tekemiseen  menee luultavasti vielä jonkin aikaa.

Keinotekoinen painovoima ja meteori

Kokonaan veden peittämällä sivulla keinotekoisista olosuhteista, esimerkiksi painovoiman rajoitetusta säätelystä vastaavat laitteistot kokivat pahimmat vauriot. Keinotekoinen painovoima lakkasi vaikuttamasta sivulla ja korvautui sivun normaalilla painovoimalla. Tuloksena oli veden pakkautuminen kohti keskustaa muodoltaan varsin hätkähdyttäväksi puolipallomereksi.

Kokonaan painovoima (keinotekoinenkaan) ei   sivulla hävinnyt ja esimerkiksi sen reuna-alueilla, missä laitteistot kokivat vain vähäisiä vaurioita, olosuhteet säilyivät kutakuinkin ennallaan. Nimenomaan tästä johtuen kuution myöhemmät asukkaat ovatkin tehneet tutkimusmatkojeen vesisivulle vain painavin perustein ja pysytelleet vesisivua kiertäville kapealle pengervyöhykkeelle rakentamissaan kaupungeissa. Vaikka puolipallomeri nimittäin onkin houkutteleva tutkimuskohde, ei kyseessä ole vähäinen lammikko. Edessä on ulappa jolla on kokoa 144,5 miljoonaa neliökilometriä, toisin sanoen lähes viisi kertaa Afrikan pinta-ala.

Meteorin iskun jälkeen painovoima planeetalla alkoi temppuilla laajemminkin. Syntyi liikkuvia gravitaatioanomalioita, alueita joilla painovoima oli joko olematon (niinsanotut "painovoimapumput") tai suunnattoman suuri. Kaiken kaikkiaan painovoima käyttäytyi tänä aikana planeetalla arvaamattomasti ja aiheuttaa sen pinnalla melkoista hävitystä.

Aikakausista

Ne, jotka haluavat pitää eri lajit siististi omilla sivuillaan voisivat keskittyä kertomaan tuosta onnellisesta "kultaisesta aikakaudesta", tilanteesta joka planeetalla vallitsi ennen meteorin iskua. Ne, joita kiinnostavat kulmien ja reunojen tarjoamat mahdollisuudet, voisivat kertoa tilanteesta iskun jälkeen. Etenkin katastrofin jälkeinen ensimmäinen vuosituhat vaikuttaa tässä vaiheessa sopivan arkaaiselta ympäristöltä erilaisille "historiallista lähestymistapaa" vaativille tarinoille. Ne, joita taas houkuttaa spekuloida esimerkiksi ammoniakki-ilmakehällä, voivat sijoittaa maailmansa tai elämänmuotonsa jollekin muulle aurinkokunnan monitahokkaalle.

Rakentajat

Aurinkokunnan satoja vuosituhansia sitten erilaisiksi monitahokkaiksi muokannut laji, josta ei paljoa tiedetä. Valtaosa siitä, mitä Rakentajista tiedetään, perustuu nimenomaan niille spekulaatioille, joita itse kuutiosta on saatettu tehdä. Oliko projektin takana koelaboratorion perustaminen vai kenties puhdas taiteellinen inspiraatio? Onko ihmisten edes mahdollista ymmärtää Rakentajien kaltaisten olentojen motivaatiota? Tiettyjä samankaltaisuuksia Rakentajien ja ihmisten ajattelutapojen välillä kaikesta päätellen on, muiden muassa halu rakentaa ja luoda uusia maailmoja. Niinikään nämä näyttävät olleen ihmisten tavoin suuresti viehättyneitä geometriaan.

Kuution luojien fyysisestä olomuodosta tiedetään tätäkin vähemmän. On esitetty näiden olleen paitsi varsin pitkäikäisiä, myös kokolailla kookkaita. Oliko kuution särmät pyöristetty tarkkailukäytäviksi, joilta käsin rakentajien olisi ollut mahdollista seurata elämää planeetan kullakin sivulla? Tämä on yhteydessä Rakentajien kuutiota muokatessaa käyttämiin ns. korjausrobotteihin, jotka olivat kooltaan useita kilometrejä ja suunniteltu tulemaan toimeen kaikissa kuution sivuilla vallitsevissa olosuhteissa.

Jos kuutiolla (tai ainakin sisemmällä radalla olevalla tetraedrilla) vielä olisi joitakin vuosituhantisia tarkkailijoita, hekin olisivat jo kärsineet viimeisimmistä katastrofeista. Ehkä heidän ideansa tarkkailla eristyneitä yhteisöjä on menyt pilalle – puhumattakaan mahdollisista keskinäisistä kiistoista.

Kuitenkin, jotta kirjoitustyö pääsisi alkuun, on varmaankin hyvä jättää aina välillä luonnonolosuhteiden ja luojien pohtiminen vähemmälle ja keskittyä planeetan asukkaiden elämän kuvaamiseen.

Vesa ideasta

Toisaalta sivulle rakennettujen linnoitusten idea voi olla käyttökelpoinen. Jospa oletamme että humanoidit ovat syystä tai toisesta rakennuttaneet puolustusketjun lähelle kaikkia oman sivunsa reunoja niin kauas että ilmaa riittää; Kysymyksessähän saattaa olla vaikkapa muinaisen yhtenäishallituksen satoja vuosia sitten rakennuttama linnoitusketju. Kyseinen diktatuuri piti koko sivun yhtenäisenä jonkin aikaa pelottelemalla hyökkäyksillä "syvyyksistä" (lue: sivunreunan takaa) ja kulutti itsensä loppuun massiivisessa projektissa joka kaatui "maan kapinaan jalkojemme alla".

Meteorista

Meteori hajosi osittain mutta kappaleet - ja melkomoinen kasa sekalaista, puoliksi murskaantunutta sekalaista kamaa - "otti pompun" ja ponkaisi pienempinä paloina enimmäkseen viereiselle, viidakoituneelle sivulle ja teki siellä pienempää tuhoa. Loppujen lopuksi tämä romu - mukana melkoinen klöntti meteoriittirautaa - päätyi paikallisten asukkaiden käsiin. Tätä nykyä mainittu porukka aloittelee höyrysatelliitteja. Ei silti että se olisi ainoa näistä "siunauksista" nauttinut.