VetehisetLaji, jonka olemassaolo perustuu pelkille spekulaatioille. Koska kuution jokaisella muullakin sivulla oli ennen meteorin iskua yksi älyllinen laji, on loogista olettaa myös vesisivulla olleen sellainen. Minkäänlaisista elonmerkeistä ei kuitenkaan vesisivulla ole toistaiseksi havaittu, niin ihmisten kuin Izkar-lajinkaan toimesta.
Meteorin iskussa nimenomaan vesisivu kärsi pahimmat vauriot, mikä saattaa tarkoittaa meteorin joko tuhonneen vetehislajin täydellisesti tai ainakin niin suuressa määrin, että lajin näennäinen katoaminen on selitettävissä. Toisaalta se, etteivät ihmiset toistaiseksi ole saaneet lajiin kontaktia saattaa myös johtua ihmisten laivanrakennustaitojen matalasta tasosta, mikä on rajoittanut vesisivulle tehtäviä tutkimusmatkoja.
Se, että vesisivu vaikuttaa tällä hetkellä niinkin tyhjältä ja asumattomalta ulapalta kuin näyttää, on saanut myös kolmossivun naapurilajit, ihmiset, sedragit ja lintukansan edustajat, katselemaan sivua sillä silmällä laajentumispyrkimyksiään ajatellen. Ihmiset tutkivat sivua purjelaivoillaan ja ovat perustaneet muutaman kaupungin sivua kiertävälle pengeralueelle. Toistaiseksi ainakaan ihmiset eivät ole oivaltaneet hyödyntää levälauttoja asutusmielessä, vaan ovat rajoittuneet nimenomaan pengervyöhykkeeseen ja muutamiin löytämiinsä pikkusaariin.
Kysymyksiä:
Ovatko vetehiset olleet kokonaan veden alla elävä laji vai ovatko nämä tulleet toimeen myös veden pinnalla? Missä vetehisten, nyt suurimmalti osin tuhoutuneet kaupungit sijaitsivat? Ovatko vetehiset käyttäneet tai käyttävätkö nämä hyväkseen meren pinnalla kelluvia kasvilauttoja? Ovatko lautat luonnollisia vai kenties vetehisten aikaansaannoksia? Mistä johtuu kontaktien puute vetehisten ja ihmisten välillä? Ovatko muut lajit solmineet kontakteja vetehisiin? Käyvätkö jaokkaat pesästään käsin kauppaa vetehisten kanssa? Onko vesisivun osittainen "hyytelöityminen" mahdollisesti vetehisten aikaansaannosta? Meteorin alkuperäinen iskeytymiskraateri löytyy vesisivun meren pohjalta. Mikä aseman kraaterilla on nykyiselle vetehiskulttuurille?
Takaisin Kuvitteellisen maailman yhteenveto-sivulle