Sedragit

Sedragit, lempinimeltään "steampunk spiders" on sivulla kaksi, ihmisten, symbioottien ja vesisivun naapurina (kts. kartta) asustava kahdeksanraajainen laji. Meteorin iskussa Sedragit kärsivät jonkin verran tuhoja johtuen näiden niskaan sataneesta meteoriraudasta jäänteistä, mutta ovat tämän jälkeen onnistuneet kohoamaan muita lajeja nopeammin teknologisesta kuopasta, johtuen suuressa määrin nimenomaan hyvästä raudan saatavuudesta.  Sedragien tekniikan taso näyttää olevan höyrykoneiden ja alkeellisen sähkön asteella, perustuen sovellutuksiin, joita Maan historiassa ei ole edes kokeiltu, höyryvoimasukkuloihin, mekaanisiin tietokoneisiin ja ornitoptereihin. Yhdellä valtiolla on jo tekokuu sivun "yläpuolella" ja toinen lennättelee aluksia laitojen ylitse.

Evoluutio: Sedragit kehittyivät kaikkiruokaisista esi-isistä, jotka keräsivät ruokansa puista. Sen jäljiltä heidän rakennuksensakin ovat sisältäkin kolmiulotteisia eivätkä esimerkiksi sisällä vaakatasossa olevia lattiatiloja. He ovat sopeutuneet metsäiseen ympäristöön, mikä tarkoittaa sitä, että ilma-alusten miehistöt on erikseen koulutettava ymmärtämään sellaiset asiat kuin kaukaisempi perspektiivi. Alkuperäisessä, järjestäytymättömässä ympäristössään he olivat ruokapyramidin keskivaiheilla.

Ulkonäkö: Sedragin ruumis on kuin paksuhko sikari, jonka sivuista lähtevät raajat. Liikuntaraajoja (jotka ovat parhaimmillaan puustossa) on kaksi lähellä kumpaakin päätä ja varsinaiset manipulointiraajat ovat keskellä. Ruumista peittää untuva, jonka täsmällinen sinisen värisävy vaihtelee yksilöstä ja suvusta toiseen sinisen ja purppuran välillä.

Aineenvaihdunta: Sedragit ovat tottuneet hieman suurempaan happimäärän kuin ihmiset. Toisaalta heidän ekologiansa kasvit ovat tehokkaampia yhteyttämään. Sedragit ovat hieman suurempia kuin ihmiset ja jonkin verran aktiivisempia.

Aistit: Sedragit ovat kuuloon keskittynyt laji (siinä kuin ihmiset ovat voittopuolisesti visuaalinen laji). Heidän "korvansa" ovat kaksi poimuista aukkoa ruumiin etuosan ylä- ja alapuolella. He voivat tarvittaessa sulkea ne. Sedragit myös ajoittain "kuuntelevat" erilaisissa pinnoissa olevia värähtelyjä koskettamalla sitä tai tarttumalla siihen "käsillään".

Sedrageilla on silti silmät - kaksi kappaletta ulkonemissa ruumiin "etuosassa" "korvien" edessä. Ne ovat lähempänä suippenevaa kärkeä niin, että niiden näköalueiden reunat menevät osittain päällekkäin. Heidän näköalueensa on jonkin verran enemmän ultraviolettiin päin kuin ihmisten ja puolestaan palttaa punaisen puolella. Silmät ovat hieman parempia havaitsemaan liikettä mutta ne ovat tottuneet lyhyempään matkaan kuin ihmisten tasankosilmät. Tasapainoaisti on miltei yhdistynyt raajojen tuntoaistin kanssa (auttaa huomattavasti puissa roikkumisessa). Pienellä harjoittelulla sedragi myös oppii laskemaan etäisyyden maahan ja arvioimaan putoamisen mahdolliset vaikutukset (tosin mainittuun harjoitteluun kuuluu aika paljon tipahtelua...) Maku- ja hajuaisti ovat käytännössä yksi ja sama kemiallinen aisti.

Elinkaari: Tavallinen elinkaari (olettaen että sedragi ei kuole vaikkapa esimerkiksi putoamiseen) on siinä 95 Maan vuoden paikkeilla. Maksimissaan heikäläiset kertoilevat 180-vuotiaista.

Esineiden käsittely: Kaksi ruumiin keskiosassa olevaa rajaa, joissa on kolme niveltä. Kummassakin raajassa on kolme kolminivelistä ja samanpituista sormea. Raajat ovat tarpeeksi pitkät ulottuakseen varsinaisen ruumiin kumpaankin päähän.

Fysiologia: Sedragien varsinainen tukiranka on ruumiin keskellä oleva ranka ja sikarinmuotoa pitää yllä siihen kiinnittyvä kehikko (joka on hieman samankaltainen kuin ihmisen rintakehän luukehikko paitsi että se ylettyy miltei ruumiin päästä päähän). Myös raajat kiinnittyvät tähän keskeiseen tukirankaan melko monimutkaisella lihasverkostolla. Suun, ulostusaukon ja kuulo- ja näköelinten ympäristö on lähinnä rustoa (vastaa ihmisen korvanlehden tai ulkonenän materiaalia).

Hengitys: Sedragien keuhkot ovat ruumiin keskiosassa. Ilma kulkee niihin aukoista, jotka ovat kunkin liikkumaraajan vieressä (eivät suinkaan "kainalossa"). Sedragien aikaansaamat äänet myös tulevat näistä aukoista.

Koko: Sedragien paino vaihtelee 50-180 kg välillä.

Liikkuminen: Neljä vahvaa raajaa maassa ja oksistossa liikkumiseen. Kussakin raajassa on kolme "sormea" (käytännöllisesti katsoen peukaloita). Kenkien vastineita sedrageilla ei ole mutta hansikasversiot saattavat olla aika tukevia. Kuristaminenkin on pakko hoitaa jaloin tässä porukassa...

Lisääntyminen: Sedragit ovat periaatteessa kaksineuvoisia. Parittelutapahtumat tapahtuivat alunperin puussa mutta joissakin sedragiyhdyskunnissa on nyttemmin syntynyt muoti pariutua maankamaralla turvallisissa paikoissa. Jälkeläisiä syntyy yleensä useampi kerrallaan, elävinä. Pariskunnan kumpikin osapuoli (tai joissakin tapauksessa useampi osapuoli) voi synnyttää.

Poikkeuksen muodostaa ns. toinen sukupuoli, hedelmätön neutri. Joissakin yhteiskunnissa näille on asetettu monia rajoituksia, joissakin he ovat jopa toisen tai kolmannen luokan kansalainen asemassa. Historiallisina aikoina he ovat ajoittain olleet sotilaskastin asemassa. On olemassa vielä jokunen yhteisö, joissa neutrit ovat hallitsevassa asemassa, mutta ne alkavat pikku hiljaa jäädä historiaan. Kaksi suurempaa valtioita on virallisesti tasa-arvon kannalla - mutta vain toinen niistä on rehellinen.

Luonnolliset aseet: Sedrageilla ei ole sarvia eikä hampaita.

Nahka: Yleensä sedragien iho on ohuen untuvan peitossa. Joillakin harvoilla yksilöillä on paksumpaa, miltei suomumaista kudosta untuvan tilalla.

Ravinnonotto: Sedragit ovat periaatteessa kasvissyöjiä mutta ajoittain he "maustavat" ruokaansa eläinkunnan tuotteilla. Syöntiaukko on ruumiin "etuosan" alapuolella (tai yläpuolella, riippuen siitä mitä yksittäinen sedragi tai vallitseva kulttuuriympäristö pitää oikeaoppisena asentona olla "oikein päin"). Sen hampaat avautuvat pyöreästä aukosta ja sulkeutuvat toistensa lomaan kuin kameran linssi. Sattuneesta syystä heillä ei täten olisi ongelmia syödä maissintähkiä, suolatikkuja tai porkkanoita. Ulostusaukko on ruumiin toisessa päässä ja usein suurinpiirtein vastakkaisella puolella kuin syöntiaukko;

Viestintä: Sedragit puhuvat - mutta mitään ihmiskieltä ei heidän murinansa, puhinansa ja ajoittaiset huutonsa eivät juuri muistuta.

Rodut ja alalajit:

Muut tiedot:

Psykologia: Sedragit ovat - lähinnä eri kulttuurivaikutustensa takia - suhteellisen uteliaita mutta myös epäluuloisia. Ryhmäkeskeisyys on suurinpiirtein ihmisten tasolla.

Historia:

Yhteiskunnat: Alkuperäiset sedragi-yhteisöt olivat suhteellisen pieniä, korkeintaan kolmisenkymmentä yksilöä. Jossain vaiheessa sedragit kesyttivät joitakin lajeja, jotka asuivat käytännössä loisina samoissa puissa kuin he itsekin ja viimein laajensivat ruokavaliotaan näiden eläinten ravintokasveihin. Siitä lähtien yhteisöt pääsivät kasvamaan. Tämä tapahtui todennäköisesti jo heidän kotiplaneetallaan ja siirrettiin muun ekologian kopion mukana kuutiolle. Ainakaan kuutiolla ei ole merkkiäkään yhteisöstä, joka olisi pysyvästi paimentolaisasteella, jollainen alkuperäisessä ympäristössä on käytännössä pakko olla joskus olemassa.

Sedragien yhteiskunnan perushallintoyksikön lähin ihmisvastine on jonkinlainen heimonvanhempien neuvosto, joka päättää varsinaisista toimenpiteistä. Kehittyneemmissä yhteiskunnissa toimeenpaneva taho hoitaa myös ihmisten lainsäädäntöä vastaavan homman - tuomiovalta kuuluu erillisille yksiköille. Yhteisöstä riippuen varsinainen perheyksikkö voi olla yksittäisestä pariskunnasta ja liittolaisneutreista kokonaisiin klaaneihin saakka.

Sedragit pyrkivät laajentamaan aluettaan joskin useimmiten alueille, joissa ei vielä ole kilpailijoita. Sen takia esimerkiksi yhden valtakunnan eri yhteisöt asuvat suhteelliset hajallaan, suurten välimatkojen päässä toisistaan, toisten yhteisöjen erottamina. Suurempia kiistoja syntyy vain jos vaihtoehtoa ei ole. Toistaiseksi se on ollut mahdollista, mutta viime vuosikymmeninä jotkut ovat ryhtyneet laajenemaan sivun ulkopuolelle. Yksi valtakunta tekee lentolaivoillaan tutkimusretkiä muiden alueiden yli, koska heillä ei ole samoja tietoja kuin jo kiertoradalle päässeellä kilpailijavaltiollaan.

Hallitukset: Sedragien sivulla on kolme suurempaa yhteisöä (ihmistermein valtiota) joiden suhteet eivät ole parhaat mahdolliset. Yksi valtio on ehtinyt lähettää ensimmäisen tekokuun tapaisen. Toinen järjestää aktiivisesti tiedustelulentoja ilmalaivoilla sivun laitojen yli. Kolmas keskittyy omaan projektiinsa (eli kuution eri tunnelien tutkimiseen).

Teknologia: Kaikki Sedragien "valtiot" ovat pitkän aikaa panostaneet kaikenlaiseen tekniikkaan - tietysti pienempien valtioiden kustannuksella. Höyryvoima on yleistymässä melkoisella vauhdilla - jopa tekniikan alueilla, joilla sitä ei koskaan Maan historiassa käytetty. Satelliittivaltiolla on käytössään mekaanisia laskukoneita (rakennusten kokoisia). Tosin reikäkorttien asemesta mekaanista tietokonetta ohjelmoidaan metallilankakerillä.

Sähkö on jo tiedossa, mutta kukaan ei ole keksinyt pattereita; pienet laitteet toimivatkin siten jousen pyörittämän, suhtwwllisen tehottoman generaattorin voimalla. Radioaallot ovat vain yhden yhteisön tiedossa - ja huippusalaisuus. Seassa on höyrysuihkureaktiomoottoreita, puhetorvia, semaforeja (lähetysnopeus merkki minuutissa), valokaarilamppuja ja alkuasteella oleva rautatie. Tekniikan taso liittyy osaltaan sedragien fyysiseen olomuotoon, esimerkiksi mikropiirien keksiminen ei sopisi heidän ottimilleen lainkaan.

Sedragien käyttämät lentolaitteet sekä tekniikan yleinen suunta selittävät paljolti lajin saaman maineen kuutiolla sekä näiden suhteet planeetan muihin kulttuureihin. Ensimmäisinä meteorin iskun jälkeisinä vuosisatoina sedragit tunnettiin planeetalla nimenomaan höyryvoimalla toimivien lentolaitteidensa kautta, kulmavuoristojen takaa ajoittain ilmestyvinä metallisina lohikäärmeinä tai sikarinmuotoisia hirviöinä, jotka sylkivät kidoistaan mustaa savua. Vallitsevassa, varsin epävakaassa tilanteessa ei ollut mikään ihme, että etenkin ihmissivulla lentolaitteita oltiin taipuvaisia pitämään demonien tekeleinä tai demoineina itsessään.

Kysymyksiä:


 

Takaisin Kuvitteellisen maailman yhteenveto-sivulle