Planeetan olosuhteet
Numerotiedot
(Arvot suhteessa Maahan.)Tiheys: 0.96
Massa: 0.96
Painovoima: 1.07 G
Etäisyys keskustähdestä: 0.7 AU
Kiertolaiset: Ei merkittäviä kappaleita.
Vuoden pituus: 0.56 Maan vuotta eli 203.96 Maan päivää (185.28 paikallista päivää).
Pyörähdysaika: 26.34 h (Maan tuntia)
Akselinkallistuma: 30 astetta
Radan eksentrisyys: 0.0
Ilmakehän paine: 1.2
Särmän pituus: 11 795 km.
Sivun pinta-ala: 144,5 milj. km2
Kuution pinta-ala: 867 milj. km2
Ilmakehä: happea (30%) , typpeä ja hiilidioksidia.
Keskilämpötila: 287 K tai 13,7 C.Vaihtelut:
35 (navoilla) 34 (päiväntasaajalla) 31 (kesällä)
-16 (talvella)
Kuution pinta-alasta veden peitossa on 34% eli 294,8 milj. km2 ja kuivaa maata loput 572,2 milj. km2. Maahan verrattuna planeetalla on siis kuivaa maata 3,8-kertainen määrä, huolimatta siitä että kuution varsinainen pinta-ala on 1,7 kertaa Maan pinta-ala. (Vertailun vuoksi mainittakoon myös että yhden sivun pinta ala vastaa vajaata viittä yhteenlaskettua Afrikan mantereen pinta-alaa.)
Sivujen pinnanmuodostuksessa, eritoten vesialueiden muodoissa, on havaittavissa jonkinasteista geometrisuutta, jota tosin ovat rikkoneet planeetan pintaan vuosituhansien aikana osuneet meteorit sekä eroosion vaikutus. Myös jotkin planeetan sekä muiden aurinkokunnan planeettojen kuut saattavat alunperin olla muualta saapuneita meteoreja.
Suurimmat vesialueet ovat jokaisella sivulla keskittyneet nimenomaan sivun keskiosaan. Yhtäkään kuution särmien yli ulottuvaa merta kuutiolta ei siis löydy. Tämä koskee myös kokonaan veden peitossa olevaa sivua (sivu 3) jota sitäkin ympäröi kapea pengervyöhyke. Sivujen keskustat ovat näin ollen otollisempia suuren mittaluokan viljelylle.
Johtuen planeetan kuiden koosta ja etäisyydestä nämä eivät saa planeetalla aikaan merkittävämpiä vuorovesivaihteluita. Planeetan meret saattavat olla yhteydessä toisiinsa tunnelein. Tämä on paitsi mahdollista, luultavasti melkeinpä pakollista nestetasapainon takia.
Tulivuoritoiminta on normaalia tämän kokoiselle ja ikäiselle kappaleelle. Laavakanavia on ilmeisesti muokattu, sillä vulkaaninen toiminta pääsee pinnalle asti vain säännöllisinä kuvioina.
Izkarin arvioiden mukaan syvällä planeetan pinnan alla sekä kärjissä saattaa edelleen olla toimivia, planeetanrakentajien sinne jättämiä tarkkailulaitteistoja. Tätä ei toistaiseksi kuitenkaan ole voitu varmentaa.
Niinikään jotkin planeetan vanhat, maisemaa takaisin alkuperäisiin geometrisiin muotoihin muuttavat korjauskoneistot näyttävät vielä olevan toiminnassa. Osa näistä koneistoista on tosin mennyt pahemman kerran epäkuntoon ja tuloksena on varsin abstrakteja lopputuloksia. Eritoten nämä koneistot aiheuttavat ongelmia yrittäessään muuttaa jo asutettuja alueita alkuperäisen kaavan mukaiseksi.
Kuution magneettikenttä on hieman voimakkaampi kuin pyörimisestä ja massasta voisi päätellä. Epäilemättä kuutionrakentajat vahvistivat sitä tarkoituksenaan suojella luomustaan suuremmilta säteilyvaurioilta. Planeetan keskustasta tulee tavallista enemmän neutronisäteilyä.
Jokaisella kuution sivulla on oma coriolisvoimasta johtuva ilmapyörteensä, jonka takia suurin osa ilmamassoista liikkuu vallitsevaan suuntaan. Pohjoisilla sivuilla (1,2,3) ilma kiertää vastapäivään, eteläisillä (4,5,6) taas myötäpäivään. Tähän tietenkin vaikuttavat lämpötilanmuutokset ja maanpinnan olosuhteet.
Planeetan kuumimmat kohdat ovat "päiväntasaajana" toimivilla alueilla, kylmimmät alueet puolestaan ovat pyörimisakselin kummassakin päässä olevat pohjoinen ja eteläinen "kärki", joista varsinkin eteläisen kärjen alueelle on alkanut muodostua jäätikköä. Kuutio on kuitenkin lämpimämpi kuin Maa, joten luvassa ei Izkarin arvioiden mukaan ole meidän jääkauteemme verrattavissa olevaa vaihetta.
Pyörähdysakselista johtuen eri sivuilla on erilaisia ilmastoja. Izkar-lajin retkikunnan arvioiden mukaan planeetan akselinkallistuma ei ole alkuperäinen, vaan on syntynyt vasta joitakin vuosisatoja tai -tuhansia sitten jonkinlaisen luonnonmullistuksen seurauksena. (Kts. meteori.)
Ilma vaihtuu myös planeetan sivujen kesken. Ekvaattorilla ilmamassat ovat rauhallisempia mutta varsinkin sivulla jolla ns. puolipallomeri sijaitsee kosteus nousee ja sateet ovat yleisiä reunan kummallakin puolella. Pohjois-etelä-suuntaisilla sivuilla sen sijaan vastakkaisiin suuntiin pyrkivät ilmamassat aiheuttavat melkoista pyörteilyä.
Kuutioplaneetan ilmakehä saa aikaan maisemien jonkinasteista vääristymistä. Missä määrin, onkin toinen kysymys. Ainakin se hajottaa vähemmän valoa verrattuna Maan ilmakehään eli korkeimmilla paikoilla on jo huomattavasti hämärämpää. Ilmanpaineen vähenemisellä on lisäksi tavalliset vaikutuksensa kuten äänen nopeuden väheneminen ja veden kiehumispisteen aleneminen. On myös mahdollista, että tottumattomat (toisin sanoen ne, jotka eivät ole syntyneet alueella) eivät pysty hengittämään noilla seuduilla kunnolla.
Planeetta on koostettu nanotihennetystä massasta, mikä saa aikaan jokseenkin tasaisen painovoiman sekä ilmakehän muodostumisen kaikkialle planeetan pinnalle. Täysin tasainen painovoima ja ilmakehä eivät planeetalla siltikään ole ja esimerkiksi kuution särmien sekä kärkien alueella ilma on jo huomattavasti ohuempaa.
Mielenkiintoinen ilmiö planeetalla ovat satunnaiset hyytelömuodossa olevaa vettä sisältävät vesialueet. Ilmeisesti ilmiö johtuu jostain paikallisesta pieneliöstä tai kemiallisesta ilmiöstä.
Planeetalla elää useampia älyllisiä lajeja (kts. lisätietoja) joista yksi on versio tuntemastamme ihmiskunnasta. Eläin- ja kasvikunta on sekoite useamman eliökehän edustajista (kts. historia) joista Maan eliöt edustavat jotakuinkin Cro Magnonin aikoina (noin 35 000 vuotta sitten) vallinnutta tilannetta. Etelänavan alueella tapahtuva jäätiköityminen on saanut väestön uskomaan maailman olevan siirtymässä jääkauteen ja johtanut joukkomuuttoihin kohti pohjoista.
Katso myös
Kysymyksiä:
Onko kaikki ydinvoimamateriaaleiksi sopivat aineet poistettu planeetoilta tai esimerkiksi käytetty polttoaineena alkuperäisen muunnosprosessin aikana? Aurinkovuoksen sekä kuution sisäisten vesiväylien vaikutukset? ? ? ? ?
Takaisin Kuvitteellisen maailman yhteenveto-sivulle