Kuution ajanlasku
 

Käsitteellä kuution ajanlasku ei tässä yhteydessä tarkoiteta sitä, että koko kuutio kaikkine lajeineen ja kulttuureineen noudattaisi samaa kalenteria tai edes suhtautuisi "aikaan" käsitteenä samalla tavoin. Sen ajanlaskun, josta tässä yhteydessä puhutaan, on tarkoitus olla lähinnä meitä, planeetan suunnittelijoita varten luotu mittari, jota apuna käyttäen planeetan historiaa on mahdollista tarkastella, vaikka sitten kuinka suurpiirteisellä tasolla.

Selvyyssyistä vuodeksi nolla on kuution ajanlaskussa valittu meteorin iskeytyminen planeetan pintaan, tapahtuma joka monessakin mielessä muodostaa kuution historiassa merkittävän rajapyykin. "Nyt" kuutiolla eletään vuotta 2489 JRM (jälkeen rautameteorin) mikä tarkoittaa, että jaokkaat saapuivat planeetalle joskus vuoden 2369 JRM aikoihin.

Toisaalta on loogista olettaa, että myös monet kuutiolaiset seuraavat nykyisin tuota ajanlaskua. Jos meteorin isku todella aiheutti planeetalle näin suurta tuhoa, merkitsi se varmasti monille kansoille tunnetun historian ja historiankirjoituksen loppua, vanhan maailmanajan päättymistä ja uuden alkua. Näin monet raunioista ylös rämpineet kuutiolaisheimot mitä todennäköisimmin aloittivat ajanlaskunsa juuri tuosta tapahtumasta. Niinikään tuohon tapahtumaan viitataan edelleen monissa kuutiolaiskansojen legendoissa.

Kuten sanottua, tämä ajanlasku on otettu käyttöön ennen kaikkea meitä, kuution suunnittelijoita varten. Kuutiolle olisikin jatkossa pyrittävä luomaan kokonaan oma historiansa, kansannousujen ja muiden yhteiskunnallisten mullistusten värittämä menneisyys, jonka puitteisiin kirjoittajat voivat tarinoitaan sijoittaa. Mitään turhan tarkkaa rakennelmaa tuskin kannattaa luoda, mutta jonkinlainen kehys kuitenkin. Myös historiankirjoitus ja totuudet muuttuvat aikojen kuluessa. Yhden ajan sankarit ovat toisen ajan konnia ja päinvastoin.
 

Vuoden pituus

Eräs asia, joka kannattaa muistaa puhuttaessa kuution ajanlaskusta, on paikallisen vuoden pituus, joka on vain runsaat puolet Maan vuodesta. (Kts. lisätietoja). Tarkasti ottaen kuution vuosi on noin 204 Maan päivää ja se jakaantuu 185:een paikalliseen päivään, joista jokainen on runsaat 26 meidän tuntiamme pitkä. Koska yhteen meidän päiväämme mahtuu kaksi kuution päivää, tarkoittaa se, että kuutiolla aika tavallaan kulkee "puolta nopeammin" kuin meillä.

Jotta todellisen tilanteen saisi siis selville, on kaikki kuution aikamäärät jaettava kahdella. Meteorin iskusta on kulunut meidän näkökulmastamme vain runsaat tuhat, ei suinkaan kahta ja puolta tuhatta vuotta. Kuutiolaisen kalenterin mukaan kolmekymppinen on vielä "teini" ja kuusikymppinen mies parhaassa iässään. Jaokkaiden saapuminen kuutiolle 120 paikallista vuotta sitten puolestaan on jotain, jonka ikäihminen (meidän silmimme seitsemänkymppinen) saattaisi vielä muistaa.

Näitä aikamääriä laskettaessa on luonnollisesti muistettava, ettei meidän vuosiamme voi suoraan rinnastaa kuutiolaisten vastaaviin. Elämä kuutiolla on rankempaa ja vanhentaa ihmiset nopeammin kuin meillä. Näin ollen myös ihmisen odotettavissa oleva elinikä kuutiolla on huomattavasti alempana kuin laskennallisesti saatava 140-160 vuotta. Kuutiolla satakaksikymmentävuotias on jo vanha mies.
 

Vuodenajat ja muut olosuhteet

Edellä ajanlaskua on käsitelty pelkkänä laskennallisena välineenä. Mikäli lähdemme luomaan kuution kansoille itselleen jonkinlaista kalenteria, törmäämme huomattavasti suurempiin ongelmiin. Jo pelkkä akselinkallistuma aiheuttaa sen, että eri sivuilla on erilaiset vuodenajat. Niillä sivuilla, joiden kautta akseli kulkee (akseli heilahti meteorin iskussa pois kulmista) vuodenajat eivät vaihtele samalla tavoin vaan niillä on huomattavasti kylmempi ilmasto kuin muilla sivuilla.

Entä miten se, että kyseessä on kuution sivu eikä pallon pinta, vaikuttaa vuodenaikojen muodostumiseen ja muihin olosuhteisiin planeetan pinnalla? Kaksoistähtijärjestelmän toisen komponentin etääntyminen planeetasta on saanut sillä aikaan lämpötilan laskua, mutta miten pitkä ja kylmä suurtalvi planeetalla on edessään? Millaisia nämä kaksi aurinkoa sitä paitsi ovat? (Koko, ikä, lämpötila, väri?) Ja miten kaikki nämä tekijät vaikuttavat olosuhteisiin planeetalla?  Nämä ovat kysymyksiä, joihin joku astronomiaa, planetologiaa tai meteorologiaa tunteva kenties osaisi vastata.
 

Katso myös

Jaokaspesän lähtö
Tulevaisuus

Kysymyksiä:


 

Takaisin Kuvitteellisen maailman yhteenveto-sivulle