Jaokkaat

Jaokkaat

Jaokkaat eroavat muista kuutiota tätä nykyä asuttavista lajeista siinä, ettei se kuulunut Rakentajien alkuperäiseen lajivalikoimaan, vaan on huomattavasti uudempi tulokas. Jaokkaat saapuivat planeetalle 120 paikallista vuotta sitten alivaloaluksillaan ja perustivat 23 yhteisöä kuution eri sivulle. Ainakin yksi näistä yhteisöistä sijaitsee vesisivua kiertävällä pengeralueella ja yksi itse meressä. (Kts vetehiset.) Lisäksi jaokkailla on kaasujättiläisen kiertolaisessa siirtokunta, joka harjoittaa kiivasta radioliikennettä.
Termi jaokas on yleisnimitys, joka on kehitetty lähinnä kuutiomaailman suunnittelijoita varten eikä sen siis ole tarkoitus olla nimi jolla olennot kautta kuution tunnettaisiin tai jolla nämä itse itseään kutsuisivat. Olennoille keksittyjä nimiä löytynee planeetalta vähintään yhtä monta kuin on eri lajeja tai kulttuureja, toiset enemmän, toiset vähemmän mairittelevia. Eri lajit, rodut ja kulttuurit suhtautuvat jaokkaisiin varsin eri tavoin ja myös jaokkaiden saamat nimitykset riippuvat paljolti ne synnyttäneestä kulttuurista. Ihmisten parissa jaokas on tosin jo melko vakiintunut nimitys.

Historia
Jaokkaat saapuivat kuutiolle noin 120 vuotta sitten, kuution ajanlaskun mukaan vuonna 2369 JRM. (Kts. ajanlasku.) Mistä ja miten se planeetalle saapui on ainakin ihmisille jonkinasteinen arvoitus, jota jaokkaat itsekään eivät ole ihmeemmin selvittäneet. Historiankirjat kertovat vain, että eräänä aamuna aiemmin laitumena käytetylle niitylle oli ilmaantunut suuri kuoppa ja tuhansia, kiivaasti eräänlaista kaupunkia rakentavia muukalaisia. Kun runsas kuukausi oli kulunut, oli kaupungin ydin valmis. Vuoden kuluessa tuosta tapahtumasta kuutiolle syntyi vielä useita samanlaisia kaupunkeja, kaikkiaan 23 kappaletta, mutta sen jälkeen ei enää enempää. (Myös jaokkaiden numerojärjestelmä perustuu lukuun 23, ja se näyttääkin olevan niille jonkinlainen pakkomielle.)
Yhä edelleen nuo 23, nyt jo hyvin suureksi paisunutta kaupunkia tai kuten niitä kutsutaan, "pesää" ovat kyseisen lajin ainoat asuinpaikat. Yksi pesistä on kasvanut koko kuution merkittävimmäksi asutuskeskukseksi ja muut lajit ovat rakentaneet kaupunkinsa sen kylkeen. Nykyisin nuo kaupungit ovatkin sulautuneet jo osin toisiinsa. Kaupungista löytyy selkeästi tietylle lajille kuuluvia alueita sekä niinsanottua ei-kenenkään-maata, kaikkien kolmen rodun yhdessä kansoittamaa aluetta. Suurimpien jaokaskaupunkien lähistöllä on yleensä pienempiä pesiä, joista ei tiedetä ovatko ne yhteydessä itse kaupunkiin. Tämän lisäksi kuutiolle on syntynyt muutamia jaokkaiden kauppapaikkoja, lähinnä muiden lajien suurempien yhteisöjen liepeille.
Lukuunottamatta edellämainitun yhteiskaupungin ja muiden vastaavien isompien jaokaspesien yhteisalueita pesät ovat sisäpuolelta tuntemattomia. Ketään ei varsinaisesti estetä pääsemästä sisään, mutta kukaan ei ole tähän mennessä tullut ulos. Syytä tähän ei tiedetä. Pesän varsinaiset puolustusmekanismit saattavat olla jossain määrin sisempänä eli jos pesiin menneet vierailijat ovatkin joutuneet oman uteliaisuutensa uhreiksi, ei näiden onneton kohtalo ole koskaan kulkeutunut muiden ihmisten tietoon. Sekin mahdollisuus on, että jotkut ovat pesässä käyneetkin, mutta eivät ole syystä tai toisesta puhuneet käynnistään.

Jaokas.

Yhteiskunta
Jaokkaat ovat kaoottisella tavalla järjestäytyneitä ja niillä on näyttäisi olevan varsin hyönteismäinen yhteiskuntarakenne. Ne suorittavat useimmat tehtävät anonyymisti, osana kokonaisuutta, mutta jokainen oman taiteellisen näkemyksensä mukaisesti. Jokainen yksilö toisin sanoen toimii pääsääntöisesti "pesänsä" hyväksi ja suorittaa omat tehtävänsä tinkimättömästi, mutta ei missään nimessä samalla lailla kuin muut. Olennot eivät yleensä ole kiinnostuneita toistensa töistä muuten kuin omien ideoittensa mausteena. Nimitys, joka kuvaisi jaokkaiden kulttuuria parhaiten lieneekin "tilkkutäkkimäinen".
Tämä on ainakin ihmisten parissa vallitseva käsitys eikä siis välttämättä edusta koko totuutta. Jaokkaiden omalaatuisessa kulttuurissa, vaihtelevien muotojen ja ratkaisujen sekamelskassa saattaa hyvinkin olla sisäinen yhtenäisyys, jota muut lajit eivät kykene ymmärtämään. Jaokkaat ovat rakentuneet kolmesta, lähes identtisestä osasta, josta jokaisesta löytyvät omat aivot ja on esitetty nimenomaan kolmiaivoisuuden olevan edellytys jaokkaiden kulttuurin ymmärtämiselle.
Jaokkailla yleensä on vähän viestintää muiden lajien kanssa. Ne eivät juurikaan ole kiinnostuneita kommunikaatiosta muiden rotujen kanssa ja ne osaavat vain hieman ihmisten kieliä. Vielä vähemmän menestystä ihmisillä on ollut yrittäessään opetella jaokkaiden kieltä ja onkin epäilty joidenkin jaokkaiden puheessaan käyttämien taajuuksien olevan ihmiskorvan ulottumattomissa. Kommunikaatiokuilua on vuosien kuluessa yritetty ylittää muun muassa tarkoitukseen erikseen kehitetyllä kuvakirjoituskielellä sekä käyttämällä muita lajeja tulkkeina. Etenkin erään brakkiaanihaaran (kts. lisätietoja) edustajista on muodostunut arvokkaita tässä tehtävässä, vaikkeivät nämäkään ymmärrä kaikkia jaokaskielen vivahteita.
Käytökseltään jaokkaat ovat yleensä rauhallisia ja välinpitämättömiä. Tosin aika ajoin on tavattu myös yllättävän väkivaltaisia yksilöitä. Niinikään olentojen käytös vaihtelee kausittain. Ihmisiä on kadonnut ja liikkuu hurjia huhuja ihmisillä tehtävistä kokeista ja geenimanipulaatiosta. "Ne metsästävät ihmisiä kokeisiinsa – tekevät jalostamalla näistä orjarotua jonnekin maan alle, raatamaan viljelyksilleen". Tai: "Tietenkin ne kaappaavat ihmisiä "karjansa" eli aiemmin kaappaamiensa ihmisten jalostamiseksi, jokainenhan tietää että ne syövät vain ihmislihaa, syvyyksissä on tuhansien ihmisten karjalaumoja, jotka odottavat vain teurastajaa." Näillä huhuilla lienee tuskin mitään todellisuuspohjaa.
Niinikään motiivi sille, miksi jaokkaat ovat planeetalle saapuneet, on toistaiseksi jäänyt planeetan asukkaille arvoitukseksi. Ovatko jaokkaat tähtienvälisiä uudisasukkaita, kauppiaita, omasta kotimaailmastaan karkoitettuja poliittisia pakolaisia vai onko niillä jokin tätäkin monimutkaisempi syy planeetalle tuloon? Eräs esitetty mahdollisuus on, että jaokkaat ovat kuutiolla nimenomaan ottaakseen selvää sen alkuperästä.
Tätä teoriaa tukisi ainakin jaokkaiden osoittama kiinnostus aina kun puheeksi nousevat planeetan asukkaiden parissa kiertävät, planeetan luojiin liittyvät myytit. Tällöinkin ihmisten olisi tosin vaikea ymmärtää jaokkaiden kiinnostuksen kohdetta tai syytä. Osaltaan tämä johtuu siitä, että olentojen ajatusmaailma ja kulttuuri on ihmisille niin vieras, osaltaan siksi, ettei näille itselleenkään ole vielä selvinnyt miten omalaatuinen tapaus monitahokkaista muodostunut aurinkokunta itse asiassa on. (Kts. lisätietoja.)

Jaokkaiden "pesä". Arkkitehtuurin tilkkutäkkimäinen moninaisuus hyvin havaittavissa. Tämä pesä on pieni, yleensä ne ovat isompia. Maanalaisten tilojen kokoa ei tiedetä.

Teknologia
Jaokkaat ovat matemaattisesti hyvin älykkäitä ja ovat teknologiselta tasoltaan useita kymmeniä vuosituhansia planeetan muita kulttuureita edellä. Niinikään nämä ovat planeetan se rotu, joka hallitsee ympäristönsä muokkaamisen parhaiten. Suurimmalle osalle planeetan kulttuureja jaokkaiden teknologia onkin arvoitus. Jaokkaat tuntuvat saavan tiedot kaukaisistakin tapahtumista hyvin nopeasti, mutta millä tavoin olisi sekä ihmisten että Izkar-retkikunnan tietämyksen ulkopuolella. Ilmeisesti tuo kommunikaatio ei kuitenkaan perustu radio- tai takyonilähettimiin.
Eräs osaamisen alue, joka näyttää olevan jaokkailla erityisen hyvin hallussa on geenimanipulaatio, joka ymmärrettävästi tallustaa muualla planeetalla vielä lapsenkengissään. Muut lajit ovat vasta tekemässä ensimmäisiä kokeiluitaan tällä alalla ja ovat joskus joutuneet pyytämään jaokkailta apua tiettyjä karja- tai kasvilajeja risteyttäessään. Jaokkaat jakavat kuitenkin tietoa kitsaasti, mikä on omiaan kasvattamaan näistä kiertäviä huhuja. Eräisiin matemaattisiin ongelmiin jaokkaat ovat antaneet apuaan, vaikka ihmisiltä onkin saattanut mennä vuosi tai pari vastauksen ymmärtämiseen. Vastapalvelukseksi jaokkaat ovat useimmiten halunneet harvinaisia metalleja.

Biologia
Jaokkaat muodostuvat kolmesta pallonmuotoisesta jaokkeesta, joista jokaisessa on oma sisäelimistönsä ja suuret aivot. Ne ovat yksivärisiä, mutta useimmilla lajin edustajilla on pinnassaan maalattuja kuvioita, joiden merkitystä ei tiedetä. Yksi teoria on, että ne ovat "pelkkiä" koristeita, mahdollisesti arvomerkkejä tai jonkinlaisia suvun tunnisteita. Toistaiseksi merkkejä tutkineet ihmiset eivät kuitenkaan ole kyenneet selvittämään kuvioinnin logiikkaa. Jaokkaat ovat sukupuolettomia eikä niiden lisääntymistapa ole ihmisten tiedossa.
Jaokkaiden nauttimasta ravinnosta ei ole mitään varmistettua tietoa, vaikka yleisesti puhutaankin "viljelyksistä" maan alla. Ainakaan jaokkaat eivät näytä syövän mitään pesän ulkopuolella. On mahdollista, että jotkin ihmisoppineet ovat saaneet selville jaokkaiden ruokavalion lajin tapaturmaisesti kuolleita yksilöitä tutkimalla. Tällöin on myös selvinnyt, etteivät jaokkaat sitkeistä huhuista huolimatta todellisuudessa syö ihmisiä. Toistaiseksi tämä tieto on kuitenkin salattu massoilta, mahdollisesti jotta sitä voitaisiin käyttää poliittisiin tarkoituksiin.

Muukalaisen halkileikkaus. Jokaisessa jaokkeessa on identtiset elimet sydäntä ja aivoja myöten. Syö ja ulostaa kummastakin päästä.

Kuten edellä mainittiin, on "jaokas" ihmisten parissa käytettävä yleistermi lajista. Riippuen jaokkeiden määrästä jaokkaat erotellaan kaksi- ja kolmijaokkaiksi. Kaksijaokkaat, joiden kanssa planeetan muut älylliset lajit ovat joutuneet tekemisiin ovat olleet poikkeuksetta yksilöitä, jotka ovat syystä tai toisesta, useimmiten tapaturmaisesti, menettäneet kolmannen osansa. Yhden osan menetyksen kolmijaokas kestää, muttei ilmeisesti kahden. Myös yksijaokkaita on nimittäin joskus nähty ihmisten asuttamilla alueilla, mutta yksikään sellainen ei ole elänyt kauaa. Neli-, viisi- tai kuusijaokkaita ei yksikään ihminen ole nähnyt, vaikka eräät brakkiaanikauppiaat ovatkin kertoneet nähneensä tällaisia pesien sisällä.
Kaksijoakkeiset näyttäisivät olevan jaokkaiden keskuudessa jossain määrin hyljeksitty ryhmä. Monissa tapauksissa jaokkeen menetyksestä on ollut tuloksena henkisiä ongelmia kuten mielisairautta ja ainakin mitä tulee jaokkaiden kulttuuriin, sosiaalista hyljeksimistä. Se, mihin vedetään mielisairauden raja on tosin jaokkaiden suhteen varsin häilyvä käsite. Kaksijaokkeisuus ja samalla ja kaksiaivoisuus näyttäisi nimittäin olevan pikemminkin etu kuin haitta planeetan muiden älyllisten rotujen kanssa kommunikoitaessa, sillä tällaisen yksilön ajatusmaailma on paljon lähempänä planeetan yksiaivoisia älyllisiä rotuja.
Kaksijaokkaista onkin näin muodostunut tärkeä linkki jaokkaiden kulttuurin ja muiden lajien välillä. Monet kaksijaokkaat toimivat pesien ulkopuolilla ammateissa, joissa kolmijaokkailla on ollut huomattavasti huonompi menestys, muiden muassa kauppiaina. Se, mistä kaksijaokkaiden epäillyssä hyljeksimisessä pesissä viime kädessä on kysymys, onkin aiheuttanut runsaasti pohdiskelua. Jos olentojen kulttuurin ymmärtäminen edellyttää kolmiaivoisuutta, tuntevatko vammautuneet, kaksiosaiset pallo-olennot olonsa vieraaksi pesissä ja itse asiassa haluavat pois niistä? Niinikään monet kaksijaokkaat toimivat kuutiolla tulkkeina jaokkaiden ja muiden lajien välisessä kommunikaatiossa.

Näköelin. Kaksi eri asentoa.

Lisääntyminen ja elinkaari
Kolmijaokas ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole oma lajinsa, vaan ainoastaan yksi kehitysvaihe kuutiolle saapuneen lajin elämässä. Jaokkaat syntyvät yksiosaisina. Miten tuo syntyminen tarkasti ottaen tapahtuu, on projektissa vielä määrittämättä. Mahdollisesti tämä tapahtuu kehonsisäisesti, mahdollisesti munavaiheen kautta, mahdollisesti olennot kehittyvät jonkinlaisesta mädistä. Lisääntyminen saattaa myös perustua jakaantumiseen, jolloin jaokas yksinkertaisesti kasvattaa jatkeekseen uuden, yksiosaisen olennon, joka tietyn "raskausajan" jälkeen irtoaa emostaan.
Yksiosainen jaokas joka tapauksessa on vielä mitä suurimmassa määrin lapsen asteella. Tätä kehitysvaihetta kestää olentojen elämässä useampia vuosia ja ihmislapsien tavoin yksiosaiset jaokkaat oppivat tänä aikana ne taidot ja arvot jotka lajin täysikasvuisten olentojen edellytetään hallitsevan. Tietyssä iässä yksiosaiset jaokkaat yhdistyvät pareiksi, jolloin voidaan puhua "teini-ikäisistä" jaokkaista. Tätä yhdistymistä saattaisivat kontrolloida hyvinkin tarkat kulttuuriset normit eivätkä yhdistymiset yli jaokkaiden "säätyrajojen" välttämättä olisi sallittuja.
Siitä, miten jaokkaat kehittyvät kaksiosaisesta olennosta kolmiosaiseksi on esitetty useampiakin vaihtoehtoja. Yksi mahdollisuus on, että menettely toimii nyt kuten edellisessäkin vaiheessa, toisin sanoen niin, että kaksiosaisen jaokas valitsee itselleen kolmannen osan. Tässä elämäntilanteessa jaokas saattaisi olla jo huomattavasti kykenevämpi tekemään omat päätöksensä ja ottaa kolmannen jäsenensä vasta erittäin tarkan harkinnan jälkeen. Toinen mahdollisuus on, että jo kaksiosainen jaokas olisi sukukypsä ja näin ollen kykenevä kasvattamaan itsestään kolmannen osan.
Niinikään olennot, olisivat nämä sitten miten moniosaisia tahansa (kts. tuonnempana) saattaisivat myös kyetä uudistamaan itseään, joko kasvattamalla itsestään uuden osan tai ottamalla jatkeekseen yksiosaisen jaokkaan sekä tämän jälkeen luopumalla vanhimmasta, raihnaisesta osastaan. Jaokkaiden parissa lisääntyminen ei välttämättä edes olisi niin kiinteästi määritelty prosessi kuin meillä ja variaatioita sekä kulttuurisia vaihteluita saattaisi esiintyä runsaastikin.
Toisaalta kaksijaokkaat, jotka ovat tapaturmaisesti menettäneet kolmannen osansa, eivät kolmannen osan kasvattamiseen tai ottamiseen pysty, sillä useimmissa tapauksissa myös prosessiin tarvittavat elimet ovat väkivaltaisen irtoamisen kautta vahingoittuneet. Niissäkin tapauksissa, joissa uuden osan kasvattaminen tai ottaminen on ollut mahdollista, on tuloksena ollut kaikkea muuta kuin "kokonainen" yksilö, onnettomuuden aiheuttaman trauman sekä irronneen yksilön muistijälkien vaivatessa olentoa tämän lopun ikää. Tästä syystä kaksijaokkaat usein tyytyvätkin usein siihen mitä ovat.
Kolmiosainen pallo-olento joka tapauksessa on joka suhteessa täysi-ikäinen ja yhteisön täysivaltainen kansalainen. Tässä iässä pallo-olennot siirtyvät työskentelemään pesän ulkopuolelle, mikä katsotaan lajin piirissä "uhkarohkeaksi" ja uskallusta vaativaksi toiminnaksi. Tietyn iän jälkeen ja saavutettuaan vaaditun yhteiskunnallisen aseman olennot siirtyvät pysyvästi pesän sisäpuolelle. Tässä iässä olentojen voidaan katsoa saavuttaneen täydellisen kypsyyden.
Siirryttyään pesän sisäpuolelle olennot aloittavat varsinaisen lisääntymisensä. Miten tämä tarkalleen ottaen tapahtuu, riippuu puolestaan olentojen lisääntymistavasta. Todennäköisesti tähän prosessiin tarvitaan kuitenkin useampi kuin yksi osapuoli. Toisin sanoen, vaikka varsinaisen lisääntymisen hoitaisikin vain yksi jaokas, tarvittaisiin uusien olentojen kehittymiseen useamman olennon sukusoluja. Eräs mahdollisuus on että lisääntymiseen tarvittavia "sukupuolia" olisi jaokkailla jaokkeiden määrän mukaan kolme, jokaisen erikoistuessa yhden tyyppisten sukusolujen tuottamiseen.
Jälleen asiassa saattaisi olla kulttuurisia vaihteluita ja yksikin jaokas kyetä lisääntymään itsekseen, kunkin jaokkeen tuottaessa tällöin eri tyyppisiä sukusoluja. Tämä ominaisuus olisi saattanut kehittyä lajille evoluution kautta jonkinlaisena "turvamekanismina", sellaisten tilanteiden varalta, jolloin lajia olisi uhannut sukupuutto. Ymmärrettävistä geneettisistä syistä tätä tapaa ei kuitenkaan suosittaisi lajin parissa varsinaisena lisääntymismekanismina ja sen ympärille olisi saattanut kehittyä voimakkaitakin kulttuurisia tabuja.
Myös jakaantumalla lisääntymisestä saattaisi löytyä omat variaationsa ja kulttuuriset tabunsa. Lajin edustajille voisi esimerkiksi olla mahdollista olla tekemättä vain yhtä jaokasta, vaan jatkaa uusien yksilöiden tekemistä, kunnes tuloksena olisi toinen kolmiosainen, mutta käytännössä lapsen älyllä varustettu yksilö. Tämä olisi niinikään kehittynyt lajille jonkinlaisena turvamekanismina, mutta olisi edellistäkin tapausta suurempi tabu jaokkaiden kulttuurissa. Moiseen lisääntymistapaan eivät jaokkaiden parissa turvautuisikaan kuin häiriintyneet yksilöt.
Lisääntymiskauden jälkeen jaokkaat jatkavat elämäänsä ja työskentelyä pesän sisällä. Tässä vaiheessa ne yleensä solmivat kolmannen kerran liiton ja yhtyvät toisen, kolmiosaisen jaokkaan kanssa. Vuosien edetessä tämä toistuu vielä useampia kertoja ja mitä vanhemmasta sekä kuten useimmissa tapauksissa on asian laita, lajin sisäisessä valtahierarkiassa korkeammalle kohonneesta yksilöstä on kyse, sen moniosaisemmasta jaokkaasta on kyse. Usein lisääntymisvaiheen ohittaneiden jaokkaiden liitoissa onkin kyse eräänlaisista "poliittisista naimakaupoista". Vanhimmilla jaokasyksilöillä, kuten esimerkiksi pesien johtajilla tai koko lajin hallitsijalla on useimmiten ollut jopa useampikymmenosainen ruumis.
Kokonaan oma kysymyksensä on se, kuinka vanhoiksi jaokkaat elävät. Jos lajin edustajilla on kyky joko kasvattaa tai ottaa jatkeekseen uusia jaokkeita raihnaisimpien tai senilöityneimpien tilalle, tarkoittaako se, että käytännössä jaokkaat ovat kuolemattomia? Mikäli kyse on nimenomaan uusien jäsenten ottamisesta olisi tällä menettelyllä todennäköisesti omat sosiaaliset vaikutuksensa. Lajin hallitsija ottaisi uudet osansa vain "hyvistä suvuista" ja perheet pyrkisivät aina "naittamaan" jälkeläisensä omaa sosiaalista ryhmäänsä ylemmäs. Näin asia tietysti olisi vaikka kyseessä olisivat vain yksi- ja kaksiosaisten jaokkaiden liitot.
Toisaalta tästä "kuolemattomuudesta" saattaisi olla tuloksena myös melkoisia sosiaalisia ongelmia, sillä käytännössähän tästä olisi tuloksena hierarkiakierron täydellinen pysähtyminen. Vaikka uudistumisvaihto periaatteessa tarkoittaisikin sitä, että ajan kuluessa jokainen olennon jaoke olisi korvautunut kertaalleen, saattaisi sama yksilö, esimerkiksi sama kyvytön hallitsija, olla virassaan vuosisadasta ja -tuhannesta toiseen. Tuhoisaa tämä olisi etenkin niissä tapauksissa, joissa yksilö on ulkoisten vaikutteiden pelossa pidättynyt uusien jäsenten ottamiselta ja kasvattanut itse kaikki osansa.
Tätä estämään jaokkaiden kulttuuriin olisikin mitä todennäköisimmin kehittynyt omat sosiaaliset turvamekanisminsa. Mahdollisesti hierarkiakierto on toteutettu jaokkaiden parissa nimenomaan aikuisten yksilöiden yhdistymisten kautta, arvoasteikossa alemmalla portaalla olevien kohotessa hierarkiassa yhdistymällä ylemmällä portaalla olevan kanssa? Näin kierron aloittaneet kolmijaokkaat pääsisivät kohoamaan arvoasteikossa isompien kokonaisuuksien osina, olkoonkin että jokainen "alkuperäisen" kolmijaokkaan jaoke olisi ajan saatossa korvautunut moneen kertaan uudella. Näin ollen sellainen asia kuin "yksilö" olisikin jaokkaiden kulttuurissa varsin häilyvä käsite.
Oma kysymyksensä on myös se, miten sellainen asia kuin hermostolliset ja mielisairaudet pisimmissä jaokkaissa ilmenevät. Mitä tapahtuu, jos vaikkapa jokin 12-osasien jaokkaan keskivaiheilla sijaitsevista jaokkeista sairastuu alzheimerin tautia vastaavaan oireyhtymään? Laskeeko jaokkaan suorituskyky vain tuon yhden jaokkeen osalta vai onko tuloksena tätä huomattavasti vakavampia ongelmia?

Jaokkaiden motiivit
Eräs kysymys, joka jaokkaiden lisääntymistavan ohella on tuottanut ongelmia lajia tutkineille ihmistiedemiehille ja josta ne tietävät yhtälailla vähän, on motiivi jaokkaiden saapumiselle planeetalle sekä tapa, jolla ne tuon saapumisensa tekivät.
Kukaan ei nimittäin tähän päivään mennessä ole nähnyt jaokkaiden avaruusaluksia, Yleisen, ihmisten keskuudessa vallitsevan käsityksen mukaan nämä tekniikaltaan ylivertaiset olennot eivät edes tarvitse sellaisia avaruudessa matkustamiseen.
Ihmistiedemiehet pitävät moisia käsityksiä humpuukina ja taikauskona ja ovat siinä täysin oikeassa, vaikka eivät itsekään ole vielä selvittäneet jaokkaiden alusten mysteeriä. Vastaukset noihin kahteen kysymykseen ovat yhteydessä toisiinsa ja huomattavasti helpompia kuin saattaisi kuvitella. Alukset, joilla jaokkaat kuutiolle saapuivat, olivat itse asiassa ne samat pesänytimet, joiden ympärille nuo 23 pesää alun perin rakennettiin. Tämä selittää osaltaan myös sen, miten jaokkaat kykenivät alunperin rakentamaan kaupunkinsa niin nopeasti.
Arvailuissaan jaokkaiden planeetalle saapumisen syistä ihmisoppineet ovat puolittain oikeassa. Jaokkaat ovat todellakin saapuneet planeetalle ottaakseen selvää sen alkuperästä, vaikka tämä ei toki olekaan ainoa syy niiden saapumiselle. Jaokkaat ovat jo useampia vuosituhansia tähtien väliä alivaloaluksilla matkustanut laji, joka on tänä aikana levittäytynyt jo melko kauas synnyinkodistaan. Laji on varsin pitkäikäinen ja pari ihmisten vuosisataa tähtien välillä ei ole ylivoimaista, vaikka uusia osia ja jälkeläisiä he pystyvät saamaan aikaan vain kunnon painovoimakentässä.
Izkar-lajin tavoin jaokkaat ovat jo törmänneet parikin kertaa Rakentajien luomuksiin avaruudessa ja tietävät yhtä ja toista muinaisista planeetanmuokkaajista. Niinikään on todennäköistä jaokkaiden tietävän enemmän Izkar-lajista kuin nämä jaokkaista. Izkar kutsuu jaokkaita yksinkertaisesti "kolmipalloiksi", johtuen siitä syystä että nämä eivät ole muita versioita nähneetkään.
Maailmankaikkeuden kartoittaminen ja tutkimusmatkailu ei kuitenkaan ole pääsyy sille, miksi jaokkaat avaruudessa matkustavat. Oleellisin syy tälle toiminnalle on sama, mikä on tärkeintä kaikille lajeille, olemassaolonsa turvaaminen ja lisääntyminen. Tätä myös jaokkaat ovat tehneet kaikki avaruudessa viettämänsä vuosisadat. Aina löytäessään uuden, asutukseen soveliaan planeetan nämä laskeutuvat sille, perustavat vakiomäärän siirtokuntia ja aloittavat lisääntymisensä. Syy, miksi jaokkaat eivät näytä haluavan laajentaa valtapiiriään pesien ulkopuolelle on se, että näille planeetalla sijaitsevat siirtokunnat ovat vain välivaihe.
Kun pallo-olentojen lukumäärä tietyssä yhteisössä on lisääntynyt 24-kertaiseksi, pesä jakaantuu 24 osaan. Näistä yksi jää paikalleen, ytimeksi kaupungille jonka tarkoituksena ei edeltäjästään poiketen ole poistua, vaan jäädä planeetalle. Kun kaikki 23 pesää ovat suorittaneet tehtävänsä, on planeetalta siis lähtenyt kaikkiaan 23 kappaletta 23 aluksen laivastoja. Jo nyt saattaa useimmista pesistä selkeästi erottaa erillisiä osia, joista ajan kuluessa muodostuu alkuperäisen pesän kopioita ja näin myös avaruusaluksia. (Tämä sillä oletuksella, että katsoja osaa niistä sellaisia etsiä.)
Laivastot hajaantuvat avaruuteen ja alkavat kukin etsiä uutta asutettavaa planeettaa. Kun sellainen löytyy, alkaa sykli uudelleen alusta. Todennäköisesti menettely periytyy jo jaokkaiden kotimaailmasta, missä laji käytti samaa tapaa levittäytyessään planeetalla uusille alueille.
Kuinka kauan kunkin pesän lähtöön menee aikaa, riippuu toisaalta siitä, kuinka paljon pesä saa kerätyksi varastoon resursseja, ravintoa, rakennusaineita ja väestöä. Se puolestaan riippuu paikasta, jonne yhteisö on onnistunut asettumaan. Lähtöjen väliä on silti usein vuosisatoja, koska monesti samoja resursseja täytyy kuluttaa johonkin muuhun. Tämän lisäksi menee aikaa seuraavan sukupolven sopeuttamiseen; pelkästään navigaattorien vastineen kasvattamiseen ja kouluttamiseen menee vuosikymmeniä aikaa. Toisaalta jaokkaat ovat omalla tavallaan hyvin taikauskoinen laji ja tässäkin suhteessa niiden toiminta keskittyy nimenomaan luvun 23 ympärille. (Aiheesta lisää tuonnempana.)
Kuutiolla olevien yhteisöjen lisäksi aurinkokunnassa on vielä yksi yhteisö - yhdellä kaasujättiläisen kuulla. Tämä yhteisö keskittyy mm. etsimään sopivia tähtiä uudelle asutukselle ja keräämään kaasuplaneetalta vetyä polttoaineeksi lähteville aluksille.

Jaokaspesän lähtö
Kaikki tämä tulee johtamaan muutaman kuution vuosisadan päästä, kuution historiassa vuonna 2898 JRM varsin dramaattisiin ja tuhoisiin tapahtumiin. Kuten edellä kävi ilmi, ei ihmisillä sekä muilla planeetan älyllisillä elämänmuodoilla nimittäin ole aavistustakaan siitä, että jaokkaiden kaupungit ovat itse asiassa avaruusaluksia, joilla nämä aikovat jonain päivänä poistua planeetalta. Muuten nämä tuskin olisivat rakentaneet kaupunkejaan isoimpien jaokaspesien kylkeen tai ainakin olisivat osanneet varautua tuleviin tapahtumiin paremmin kuin osasivat.
Eräänä päivänä isoimman pesän jaokkaat ilmoittavat (kaupunkinsa kyseisen pesän kylkeen rakentaneille ihmisille ja muille muukalaislajeille) että he olivat "lähdössä". Tämä on ainoa viesti, joka olennoista saadaan irti eivätkä jaokkaiden ailahtelevuuden tuntevat kuutiolaiset ensin osaakaan suhtautua tietoon sen edellyttämällä vakavuudella. Vasta kun kaupunkien asukkaat muutaman päivän kuluttua tajuavat jaokkaiden aikovan viedä kaupunkinsa mukanaan, leviää todellinen paniikki. Tässä vaiheessa on kuitenkin aikaa enää korkeintaan kaupunkien evakuointiin.
Jaokkaiden kaupunki tempautuu irti perustuksistaan, vieden mukanaan suuren osan sen kylkeen rakennetuista kaupungeista ja aloittaa matkansa kohti tähtiä. Planeetan pinnalle jää ainoastaan alkuperäisen pesänytimen kokoinen yksikkö, tämän ympärillä oleva iso kuoppa sekä kuopan ympärille ihmis- ja muukalaiskaupunkien rauniot. Planeetalle jääneet jaokkaat eivät luonnollisestikaan ymmärrä, miksi kuutiolaiset ovat tapauksesta niin tohkeissaan. Ilmoittivathan he lähtevänsä? Eivätkä lähdössä menehtyneet tuhannet ihmiset ja muukalaiset edustaneet promilleakaan planeetan väestöstä? Mistä siis tuo hätäännys? Ihmisten ja muukalaisrotujen suhteisiin jaokkaiden kanssa tapauksella kuitenkin on pysyvät vaikutukset.
Ironista kyllä, osaltaan ihmiset ja muut planeetan lajit saavat syyttää tuhosta myös itseään. Paitsi että ensimmäisenä lähteneellä yhteisöllä oli ollut onnea saapua paikkaan, jossa erilaisia resursseja oli suhteellisen helposti saatavissa, olivat kuutiolaiset itsekin edesauttaneet kaupungin kukoistamista ja kasvua. Kuutiolla jaokkaat olivat nimittäin oppineet omituisen ihmistavan nimeltä kaupankäynti. Kuutiolaiset vaihtoivat itselleen tarpeettomia ja jaokkaille tarpeellisia aineita kauppatavaraan, jota nämä omalla tekniikallaan kykenivät valmistamaan. Näin jaokkaat saivat lähtöön tarvittavat resurssit kokoon varsin nopeasti.
Zarifin valtakunnan, jonka kansalaisiin suurin osa tuhossa menehtyneistä ihmisistä oli kuulunut, keskuudessa joka tapauksessa alkoi tapauksen jälkeen laajamittainen spekulointi. Milloin seuraava jaokaspesä aikoo poistua planeetalta, jos milloinkaan? Kaupunkeja oli ollut kaikkiaan 23. Ensimmäinen pesä lähti planeetalta vuonna 2898, tasan 529 vuotta eli 23 kertaa 23 vuotta olentojen saapumisen jälkeen. Tarkoittaako tämä, että seuraava pesä poistuu planeetalta jälleen 529 vuoden kuluttua? Vai kenties 23 kertaa 529 vuoden eli vasta 12 167 vuoden kuluttua? Ja mikä pesistä? Mikä takaa, ettei planeetalle jäänyt pesäkin ala monistua uudelleen ja sama katastrofi toistu uudelleen muutaman sadan vuoden päästä? Ovatko jaokaspesät itse asiassa jonkinlaisia pysyviä "aluslaivastotehtaita"?
Projektin etenemisen kannalta tämä on varsin merkittävä seikka. Jos edellä sanottu on totta ja planeetalle jääneidenkin pesien on tarkoitus monistua ja lähettää jonain päivänä matkaan uusi laivasto, on perusteltua olettaa lajin toiminnan planeetalla jatkuvan lähdön jälkeen samanlaisena. Mikäli taas tarkoitus on, että lähdön jälkeen planeetalle jäänyt yksikkö ei näin tee, on tilanne toinen. Kun jaokkaiden resurssit eivät enää kulu uuden alussukupolven rakentamiseen ja lähdön valmisteluun, mihin muuhun se voisi suunnata voimavaransa kuin kasvuun planeetalla? Tarkoittaako tämä, että jaokkaiden planeetalla harjoittama politiikka muuttuu lähdön myötä voimakkaastikin?
Myös jaokkaiden motiiveja tutkivat geopoliitikot ovat pohtineet samaa ja pesien toiminta onkin ensimmäisen lähdön jälkeen mitä suurimmassa määrin suurennuslasin alla. Niinikään ei ole sanottua, että tilanne säilyisi ihmisten tai muiden kuutiolaisten osalta katastrofin jälkeen samanlaisena. Jaokkaita kohtaan oli tunnettu jo ennen ensimmäisen pesän lähtöä voimakkaita epäluuloja, jotka lähdön jälkeen sekä nyt maalailtavien uusien uhkakuvien myötä alkavat vain voimistua. Tulehtuneet suhteet saattavat tulevina vuosisatoina kärjistyä jopa avoimiksi yhteenotoiksi jaokkaiden sekä muiden planeetan kulttuurien välillä.
Kuten sanottua, kaikki tämä tapahtuu vasta "tulevaisuudessa" (noin 400 kuution vuoden päässä nykyhetkestä) eikä ihmisillä ja muilla planeettaa asuttavilla kuutiolaisilla ole näistä tapahtumista vielä aavistustakaan.

Kysymyksiä:

Millä eri nimillä jaokkaat kuution eri lajien ja kulttuurien parissa tunnetaan? Miten suhteet niihin vaihtelevat lajeittain? Mitä nimitystä olennot itse lajistaan käyttävät?

Miten jaokkaat syövät? Mistä ne saavat ravintonsa? Kuinka paljon tarinoissa jaokkaiden maanalaisista viljelyksistä on perää?

Onko jaokkaiden kyljissä olevissa kuvioissa havaittavissa jotain kaavaa vai toistuuko niissä rakennuksissa esiintyvä muotojen moninaisuus? Ovatko kuviot kaksiuloitteisia vai onko niissä jonkin asteista kolmiulotteisuutta?

Izkar ei ilmeisesti ole aiemmin törmännyt jaokkaiden sivilisaatioon, mutta tuntevatko pallo-olennot Izkarin kulttuurin? Ovatko jaokkaat tietoisia planeettaa kiertävästä tutkimusretkikunta He-Izkan aluksesta ja kuinka he suhtautuvat siihen?

Minkälaisia varastoja Jaokkaat loppujen lopuksi tarvitsevat pystyäkseen jatkamaan matkaa?

Millaiset vaikutukset jaokaspesän lähdöllä on lajien välisiin suhteisiin?

Takaisin Kuvitteellisen maailman yhteenveto-sivulle